RSS 

Komunikadus

  • 08 maiu 2024Deklarasaun kona-ba Dra. Helen Hill nia mate
    Prezidénsia Konsellu Ministrus
      Portavós Governu Timor-Leste
    IX Governu Konstitusionál
    ...........................................................................................................................
    Loron 8 Fulan-Maiu Tinan 2024
    Komunikadu Imprensa
    Deklarasaun kona-ba Dra. Helen Hill nia mate
    Dra. Helen Hill hala’o nia moris nakonu ho solidariedade ba Timor-Leste
    Nia hahú vizita Dili ba dahuluk iha inísiu tinan 1975, tempu ne’ebé nia hanoin-hetan hanesan “espetativa no otimizmu” ida.
    Ninia planu hodi hakerek teze mestradu ida kona-ba tranzisaun ba independénsia Timor Portugés termina ho invazaun Indonézia nian.
    Envezde ne’e, nia hakerek “The Timor Story” ne’ebé publika iha finál tinan 1975, ne’ebé sai fali hanesan bíblia ida ba akadémiku no ativista sira ne’ebé hakarak hatene barak kona-ba iha ita-nia rain ne’ebé iha momentu susar no to’o akontese invazaun.
    Dra. Helen ikusmai sai akadémika internasionál importante ida iha área dezenvolvimentu komunitáriu iha Timor-Leste.
    Nia nu’udar mentora ba estudante timoroan rihun-ba-rihun iha Dili no iha Universidade Victoria iha Melbourne, iha ne’ebé nia hanorin durante tinan barak.
    Nia nu’udar ko-organizadora ba konferénsia bienál iha Universidade Victoria no Universidade Nacional Timor-Lorosa’e (UNTL).
    Nia mós nu’udar Profesora Konvidada iha UNTL no Membru Onoráriu Universidade Victoria nian.
    Nia simu medalla agradesimentu ho Orden Timor-Leste, ba ninia vida solidariedade ba ita-nia país iha tinan 2014.
     Helen mós nu’udar ko-fundadora ba Asosiasaun Austrália -Timor-Leste
    Helen Hill ajuda fahe ita-nia istória no ita-nia luta ba mundu. Nia hanorin estudante rihun ba rihun. Ami sei sente saudades tebes ho ninia auzénsia.
    Vale Helen.
    hare tan
  • 30 abril 2024Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 30 fulan-abril tinan 2024
    Aprova ona:

    1 - Konsellu Nasionál Dezenvolvimentu Juventude (MJDAC);

    2 - Empeñamentu Operasionál Konjunta entre F-FDTL no PNTL (MD e MI).


    Analiza ona:

    1 - aprezentasaun kona-ba Sistema Seguransa Sosiál iha Timor-Leste (MSSI);

    2 - aprezentasaun kona-ba medidas organizasaun territoriál ne’ebé la’o hela (SEATOU)
    hare tan
  • 24 abril 2024Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 24 fulan-abril tinan 2024
    Aprova ona:

    1 - autorizasaun lejizlativa kona-ba fiksasaun limite idade relasiona ho serbisu funsionáriu públiku no ajente administrativu sira nian (PCM);

    2 - donativu ho valór dolar amerikanu rihun 150 ba Fundasaun Amílcar Cabral de Cabo-Verde, ne’ebé ho intensaun atu apoia organizasaun ba Komemorasaun Sentenáriu Amílcar Cabral nia moris, (PM);

    3 - alterasaun dahuluk ba Rejime Espesiál Aprovizionamentu kona-ba Vizita Sua Santidade Papa no ezekusaun Orsamentu Jerál Estadu tinan 2024 nian (MAE);

    4 - votu kongratulasaun ba povu portugés Aniversáriu Revolusaun 25 fulan-abril tinan 1975 nian ba da-50 no ba ezemplu konkista fali rekuperasaun liberdade no demokrasia nian ho pasífiku (PM);

    5 - toleránsia pontu ba loron 25 fulan-abril, durante loron tomak (PM).
    hare tan
  • 24 abril 2024Deklarasaun Timor-Leste kona-ba konflitu iha Myanmar ne’ebé aumenta hela
    Timor-Leste espresa solidariedade tomak ho Deklarasaun Líderes ASEAN nian kona-ba Konflitus iha Myanmar ne’ebé aumenta hela, ne’ebé fó-sai iha loron 18 fulan-abríl tinan 2024. Ami partilla preokupasaun kle’an ASEAN nian relasiona ho konflitus daudaun ne’ebé aumenta hela iha Myanmar, liuliu iha área sira Myawaddy, estadu Kayin, iha fronteira entre Myanmar no Tailándia, no iha estadu Rakhine, ne’ebé hamosu dezlokamentu ema sivíl sira.
    hare tan
  • 23 abril 2024Deklarasaun Timor-Leste nian kona-ba Konflitu Izraelo-Palestinianu
    Timor-Leste akompaña ho atensaun dezenvolvimentus iha Médiu Oriente, ho preokupasaun ne’ebé kle’na, no apoia tebes solusaun ida ho estadu rua, hodi rezolve konflitu izraelo-palestinianu.
    hare tan
  • 17 abril 2024Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 17 fulan-abril tinan 2024
    Aprova ona:

    1 - Alterasaun dahuluk ba Dekretu-Lei n. 26/2016, loron 29 fulan-juñu, kona-ba AIFAESA, I.P. (VPM/MCAE);

    2 - Podér tomak hodi asina Planu Asaun ba Kooperasaun Ekonómika no Komersiál (2024-2027), iha Fórum Macau, (VPM/MCAE);

    3 - Deliberasaun hodi kria ekipa konjunta hodi halo asaun kontrolu no fiskalizasaun ho objetivu atu prevene kontrabandu no falsifikasaun ba produtu tabaku, (VPM/MCAE e MI);

    4 - Rejimentu Konsellu Ministrus (PCM);

    5 - Alterasaun dahuluk ba Dekretu-Lei n. 13/2016, loron 18 fulan-maiu, ne’ebé Regulamenta Fundu Insfraestruturas, (MPIE);

    6 - Adjudikasaun kontratu kona-ba projetu reabilitasaun Estrada Munisipál, Pakote 2, Uatolari-Laisorulai, 0+000 – 22+000 (22Km), iha Munisípiu Vikeke (MPIE);

    7 - obras ne’ebé sei kontrata hodi kontinua no finaliza, ka hodi selu ba serbisu ne’ebé hala’o ona ho efetiva, nune’e mós ba despeza ida-idak, tuir Dekretu-Lei n.15/2024, loron 20 fulan-marsu (MPIE);

    8 – tema “Hametin Instituisaun Estadu Hodi Serbí Povu” ba komemorasaun loron 20 fulan-maiu tinan 2024 (CM).



    Analiza ona:


    1 - Aprezentasaun kona-ba rezultadus husi teste ba Bolsa Kandidatu Profesores (ME).

    2 – Aprezentasaun: Dili Marina Square (VPM/MCAE)
    hare tan
  • 09 abril 2024Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 9 fulan-abril tinan 2024
    Aprova ona

    ✅1 - Proposta ba Parlamentu Nasionál kona-ba ratifikasaun Protokolu Adezaun ba Organizasaun Mundiál Komérsiu (VPM-MCAE)

    ✅2 - revoga rezolusaun Governu n.6/2016, loron 17 fulan-fevereiru, ne’ebé altera liuhusi Rezolusaun n.24/2023, loron 24 fulan-maiu, ne’ebé kria Komisaun Nasionál ba Fasilitasaun Komérsiu (CONFAC) (VPM-MCAE)

    ✅3 - memorandu entendimentu ho Ministériu Kultura Repúblika Kuba nian (MJDAC – SEAC)


    Analiza ona

    ➡️1 - aprezentasaun kona-ba Timor-Telecom (MTC)
    hare tan
  • 08 abril 2024Medidas Prevensaun no kontrolu ba raiva (moras asu bulak)
    Relasiona ho raiva (moras asu bulak) ne'ebé agora daudaun tama ona iha Timor-Leste, no virus ne'e hamate ona feto timoroan ida iha Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambenu (RAEOA), tamba sidadaun refere hetan tatan husi asu ne'ebé maka pozitivu ho virus raiva. Nune’e, atu prevene no mitiga moras ida-ne’e iha populasaun nia leet, maka Sekretáriu Estádiu Pekuária hamutuk ho Ministériu Administrasaun Estatál servisu hamutuk, liuhosi Prezidente Autoridade Munisipál sira (Autoridade Lokál, Lider Komunitáriu sira), Ministériu Saúde, Organizasaun Mundiál Saúde (OMS), Polísia Nasionál Timor-Leste (PNTL), atu kontrola no tau-matan ba situasaun ida-ne’e, nune’e bele prevene no mitiga surtu ida-ne’e.
    hare tan
1 2 3 4 5