Vizita Ofisiál Primeiru-Ministru ba Singapura no Filipina

Husi 31 mai toó 09

Husi loron 31 fulan Maiu to’o loron 2 fulan Juñu, Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, partisipa iha “ Diálogu kona-ba Defeza Shangri-la”, ne’ebé sei hala’o iha Singapura. Ida ne’e hanesan eventu ne’ebé sempre hala’o tinan-tinan no halibur Ministru Defeza no espesialista sira seluk hodi diskute no debate kestaun sira kona-ba seguransa no defeza, iha kontestu rejionál no globál ida.
Primeiru-Ministru sei halo diskursu kona-ba:”Defende Interese Nasionál sira: Prevensaun Konflitu sira”. Sekretáriu Estadu Defeza, Júlio Tomás Pinto, no Xefe Estadu-Maiór Jenerál F-FDTL nian, Lere Anan Timur, sei akompaña Primeiru-Ministru iha eventu ida ne’e.

Tuir konvite husi Governu Singapura, Primeiru-Ministru sei hala’o vizita ofisiál husi loron 3 to’o loron 5 fulan Juñu, ne’ebé inklui sorumutu bilaterál ida ho ninia omólogu, Primeiru-Ministru Lee Hsein Loong no han-kalan ofisiál ida. Primeiru-Ministru Kay-Rala Xanana Gusmão, sei hala’o vizita kortezia ida ba Prezidente Singapura nian, Tony Tan Keng Yam.
Delegasaun timoroan ba vizita ne’e inklui, mós membru Governu balun, hanesan Ministru Estadu no Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun, Ministra Finansa, Ministru Transporte no Komunikasaun, Ministru Petróleu no Rekursu Minerál, Sekretáriu Estadu Defeza no Sekretáriu Estadu ba Asuntu ASEAN nian. Memorandu Entendimentu ida kona-ba Servisu Aéreu sira sei asina entre Ministru Transporte no Komunikasaun Timor-Leste (lori naran RDTL nian) no Governu Singapura nian.
Primeiru-Ministru Xanana Gusmão sei fó palestra ida iha S. Rajaratnam School of International Studies kona-ba “Papél no futuru Timor-Leste iha rejiaun Ázia-Pasífiku”, no palestra seluk iha Lee Kwan Yew School of Public Policy kona-ba “Harii Pás no Estadu: husi frajilidade atu sai forte fila-fali”. Iha loron ikus husi vizita ofisiál ba Singapura, Primeiru-Ministru sei hala’o diskursu iha Thomson Reuters Ásia Petroleum Lunch molok atu kontinua nia viajen ofisiál ba Manila,Filipina.

Tuir konvite husi Prezidente Repúblika Filipina nian, Benigno Aquino III, Primeiru-Ministru sei hala’o vizita ofisiál ida ba Manila husi loron 5 to’o loron 9 fulan Juñu. Delegasaun timoroan nian sei inklui mós Ministru Estadu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun, Ministra Finansa, Ministru Edukasaun, Ministru Komérsiu, Indústria no Ambiente, Ministru Obras-Públikas, Ministru Agrikultura no Peska, Ministru Turizmu no Sekretáriu Estadu ba Asuntu ASEAN nian.
Iha loron 6 fulan Juñu nian, Primeiru-Ministru hala’o vizita kortezia ida ba Prezidente Repúblika Filipina nian, iha ne’ebé nia sei entrega doasaun ida husi Timor-Leste ba vítima sira husi tufaun Pablo. Tuir fali iha sorumutu bilaterál boot ida iha ne’ebé sei asina memorandu entendimentu tolu:
1. Memorandu Entendimentu ida kona-ba “Konsulta Polítika”, entre Ministériu Negósiu Estranjeiru no Kooperasaun RDTL nian ho Departementu Asuntu Estranjeiru Filipina nian;
2. Memorandu Entendimentu entre Ministériu Edukasaun RDTL nian ho Philipine Normal University :
3. Memorandu Entendimentu kona-ba obras públikas iha área sira “Planeamentu Infra-Estrutura nian, Kontrolu kualidade no Manutensaun”, entre Ministériu Obras Públikas RDTL nian ho Departementu Obras Ppúblikas no Rodovias Repúblika Filipina nian.
Liutiha asinatura memorandu entendementu nian, Prezidente Filipina oferese almosu ofisiál ida hanesan onra ba Primeiru-Ministru Kay Rala Xanana Gusmão.
Durante vizita ne’e, Primeiru-Ministru sei fó palestra ida iha Universidade Filipina nian, kona-ba “Pás no Rekonsiliasaun: esperiénsia Timor-Leste nian” Iha mós sorumutu ida ne’ebé marka tiha ona ho estudante timoroan no investidór potensiál sira. Primeiru-Ministru sei vizita fatin interesante sira ba dezenvolvimentu Timor-Leste nian, hanesan Estasaun Tratamentu Bee no Subic Exclusive Development Zone.
Tuir oráriu Primeiru-Ministru sei fila-fali mai Timor Leste iha loron 11 fulan Juñu.

Vizita sira ne’e halo parte iha vizita hale’u ida ne’ebé Primeiru-Ministru hala’o iha tinan ida ne’e ba nasaun ASEAN nian sira. Vizita ofisiál dahuluk mak ida ne’ebé hala’o ba Tailándia iha fulan Abríl liubá. Objetivu husi vizita sira ne’e maka atu hametin liután relasaun Timor-Leste nian ho ninia parseiru rejionál sira.

   Ba leten