Konsulta PEDN iha sub-distritu Metinaru

Ses. 17 setembru 2010, 11:04h
Metinaro_PORTAL

Konsulta Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál (PEDN), kontinua hala’o iha sub-distritu Metinaru, distritu Díli, ne’ebé hato’o hosi Primeiru-Ministru, iha loron 6 fulan Setembru tinan 2010.

Iha okaziaun ne’e Administradór sub-distritu Metinaru, Adão Araujo, hato’o relatóriu administrativa no demográfika sub-distritu Metinaru nia ba foho ketan ho sub-distritu Remexiu Suku Liurai, tasi ketan ho sub-distritu Ataúru, lorosa’e ketan ho sub-distritu Lakló, Suku Uma Kaduak, no ba loromonu ketan ho Suku Hera sub-distritu Kristo-Rei. Sub-distritu ida ne’e kompostu hosi Suku 2 mak hanesan: Suku Duyung no Suku Sabuli.

Administradór sub-distritu informa mós preokupasaun hirak ne’ebé tuir planu dezenvolvimentu Sub-distritu Metinaru nian mak uma ba veteranu sira, faluk, oan kiak no kbi’it laek, dalan liga ba aldeia sira, ponte, eletrisidade ka solár sel ba aldeia rurál sira no vila, bee-mos, bronjong, harii sentru treinamentu ba juventude, sede aldeia sira, uma ba doutór no infermeira sira, aumenta pesoál saúde, kareta ambulánsia, uma ba profesór sira, aumenta númeru profesór sira, edifisiu ba PNTL, harii sentru ba grupu peskadór sira, aumenta pesoál extensionista, loke indústria ki’ik no hadi’a fatin turizmu.

Iha fatin hanesan xefe suku Sabuli, Matias Agapito Oliveira, reforsa liután preokupasaun ne’ebé kestiona no informa mós katak, ho PEDN ne’e hato’o planu hotu-hotu ne’ebé povu hein no hakarak iha prosesu dezenvolvimentu liu hosi planu ne’ebé povu mehi bele realiza ba oin ka la’e.

Ba preokupasaun hirak ne’e, Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, hatán katak iha loron 4 Setembru 1999, Koffi Annan nu’udaar Sekretáriu-Jerál ONU anunsia rezultadu konsulta populár nian, tinan 11 liu tiha ita hasoru malu sei rona maluk sira nia terus no susar nafatin, tanba ne’e mak presiza halo reflesaun.

Hatán ba preokupasaun Xefe Suku nian katak, planu ne’e realiza ka la’e, bele tama iha reflesaun, iha tinan 1975 bainhira Indonézia tama iha ne’e sira mai ho tankedeguerra, aviaun, elikópteru, morteiru, kañaun. Katuas ne’ebé sira ohin mate ona iha ne’ebá no agora tuur hela dadauk ne’e, ferik sira ne’e hotu sei lembra katak, ita halo funu ho mauzer no z3 ema tama iha Díli ho ró ne’ebé baku ita nia foho sira nakdoko hotu, ita dehan planu ida atu ukun-an ne’e bele ka la’e.

Ita fiar-an, tanba terus nafatin, se’e isin ba kilat, fiar agora ita ukun-an ona, husu ida-ne’e ba ita ida-idak nia an rasik katak, hakarak ka la’e iha istória funu ita la lakon esperansa atu organiza-an buka no hanoin nafatin ukun-an no laiha ema ida hatán ba ukun-an tenke terus, loos tenke terus.

Ohin ita hamrik iha ne’e hodi sukat saída mak ukun-an fó tiha ona mai ita, ukun-an iha buat balun la’o, lo’s la’o neneik, buka hadi’a nafatin, Estadu sei la’o nafatin tanba ita foin mak hakat ba bloku walu atu ba sia, buat hotu-hotu seidauk la’o.

Tinan walu ona atu hakatat ba tinan sia, timór-oan halo ona saída ba nia an rasik, ita tenke halo reflesaun, ida-ne’e importante teb-tebes, la’e ita la ba oin. Hanesan iha esperiénsia tinan 1978-1979 bainhira baze apoiu lakon, ita halo reflesaun tanbasá mak ita lakon, tanbasá mak inimigu bele hamohu tiha baze, buka tuir ita nia fraku no inimigu nia forte, hodi ita hahú no hadia-an tiha fali iha esperiénsia rasik buka atu koriji.

Nune’e mós Primeiru-Ministru hatutan tan katak, iha tinan rua liubá tau osan barak ba atu rezolve problema tinan 2006, tan ne’e, husu ba ita tomak atu hakotu tiha sírkulu satanás ne’ebé tinan rua-rua babeur hela ita, tinan kotuk halo kompleta ba konsulta populár ba dasanuluk, ita dehan Adeus Konflitu no benvindu ba dezenvolvimentu, tanba nesesáriu duni hodi muda ita nia mentalidade atu bele dezenvolve.

Akompaña Primeiru-Ministru, Kay Rala Xanana Gusmão, iha konsulta PEDN mak hanesan, Prezidente Parlamentu Nasionál, Fernando de Araújo Lasama, ex-Reprezentante Espesiál Sekretáriu-Jerál ONU iha Timor-Leste, Sukehiro Hasegawa, Ministru Infraestrutura, Pedro Lay,  Sekretáriu Estadu Kultura, Virgilio Simith, Sekretáriu Estadu Agrikultura, Marcos da Cruz, reprezentante instituisaun relevante, estrutura administrasaun lokál Distritu nian tomak no Inspetór Polísia distritu Díli, Pedro Belo.

   Ba leten