Versaun foun husi Proposta Orsamentu Jerál Estadu nian ba Tinan 2020 diskute ona iha Parlamentu Nasionál

Kua. 15 janeiru 2020, 13:05h
4e9a0c1e-6bc8-4047-9e07-347f434f0fc2

Análize no diskusaun iha jeneralidade kona-ba proposta foun husi Governu kona-ba Orsamentu Jerál Estadu nian ba Tinan 2020 (OJE 2020) hahú ona ohin, loron 15 fulan-janeiru, iha Parlamentu Nasionál. Governu dada filafali proposta lei orsamentál ida uluk, ne’ebé aprezenta ona iha fulan-outubru liubá, no substitui fali proposta ne’e ho proposta ne’ebé ohin submete ona ba debate, tanba konxiente ho nesesidade ne’ebé urjente atu fó ba Estadu orsamentu ida ne’ebé bele responde ba ezijénsia sira husi ita-nia sosiedade no ita-nia ekonomia, no ho respeitu tomak ba kompeténsia konstitusionál sira Parlamentu Nasionál nian.

Revizaun ba proposta orsamentál ne’e, hala’o husi ekipa intergovermentál ida, ne’ebé lidera husi Ministru Estadu Prezidénsia Konsellu Ministrus, Agio Pereira, ne’ebé hahú hala’o serbisu hotu-hotu ne’ebé mak nesesáriu atu prepara proposta foun ne’e, haree mós ba rekomendasaun sira husi parlamentu Nasionál.

Proposta OJE nian foun ne’e hetan aprovasaun iha Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 19 fulan-dezembru tinan 2019, no haruka kedas iha loron ne’e ba Parlamentu Nasionál no ninia valór totál maka US$ millaun 1.668 (Dolar amerikanu millaun rihun ida atus neen neenulu-resin-ualu). Husi valór ne’e, US$ millaun 235,6 (dolar amerikanu millaun atus rua tolunulu-resin-lima, rihun atus neen) sei aloka ba kategoria “saláriu no vensimentu sira”; US$ millaun 582,3 (dolar amerikanu millaun atus lima ualunulu-resin-rua, rihun atus tolu) sei aloka ba kategoria “Beins no Servisus”; US$ millaun 329,7 (dolar amerikanu millaun atus tolu ruanulu-resin-sia, rihun atus hitu) sei aloka ba kategoria “Transferénsia Públika sira”; US$ millaun 31,5 (dolar amerikanu millaun tolunulu-resin-ida, rihun atus lima sei aloka ba kategoria “Kapitál Menor”; no US$ millaun 488,8 (dolar amerikanu millaun atus haat ualunulu-resin-ualu, rihun atus ualu) sei aloka ba kategoria “Kapitál Dezenvolvimentu”.

Primeiru-Ministru, Taur Matan Ruak, iha aprezentasaun proposta OJE tinan 2020 nian, afirma katak “Tanba devér atu respeita ba kompromisu sira ne’ebé asume ona ba ita-nia Povu maka Governu dada filafali ninia proposta lei orsamentál ida uluk no aprezenta ona proposta lejizlativa foun, ne’ebé bele simu preokupasaun sira husi Parlamentu Nasionál no bele hatán loloos ba ninia rekomendasaun sira”.

Primeiru-Ministru, iha ninia intervensaun, ko’alia liuliu kona-ba medida orsamentál prinsipál lubuk ida iha nivel “Kapitál sosiál - moris-di’ak sosiál, protesaun sosiál no sidadania; dezenvolvimentu ekonómiku – investimentu iha ekonomia no finansas públikas nasaun nian; melloria ba konektividade nasionál; konsolidasaun no reforsu ba defeza, seguransa no relasaun esterna; konsolidasaun no reforsu ba justisa, demokrasia no direitus umanus“, ne’ebé refere ba “prioridade lubun ka eixu estratéjiku sira asaun nian hamutuk lima, matadalan ba desizaun kona-ba alokasaun rekursu sira, atubele hala’o investimentu públiku sira” ne’ebé Governu estabelese ona ba tinan fiskál ne’e.

Taur Matan Ruak manifesta ninia “satisfasaun no orgullu ba rezultadu barak ne’ebé Governu ne’e alkansa ona durante tinan fiskál ne’ebé foin remata ona” iha ne’ebé, “maske iha limitasaun oin-oin” “ita bele haree sinál rekuperasaun no aselerasaun husi kreximentu ekonómiku, liuliu liuhusi konstatasaun ba kreximentu PIB reál la’ós petrolíferu, ne’ebé ita prevee besik 4% (porsentu haat) iha tinan 2019 no besik 6% (porsentu neen) ba tinan 2020 ida-ne’e”.

“Kreximentu husi Produtu Internu Brutu (PIB) reál naun petrolíferu iha tinan 2019 mak ida-ne’ebé boot liu husi tinan lima ikus ne’e”, ne’ebé kontribui pozitivamente ba kreximentu ida-ne’e “evolusaun pozitiva ne’ebé rejista iha nivel konsumu privadu no investimentu privadu” ne’ebé reflete “konfiansa ne’ebé maka família no empreza sira iha ba ita-nia ekonomia no ba kontinuasaun husi kreximentu ekonomia ne’e rasik”, Primeiru-Ministru hatutan.

Votasaun generalidade ba proposta lei OJE nian sei hala’o to’o loron-sesta, loron 17 fulan-janeiru, no tuir fali ho debate no votasaun iha espesialidade, hahú iha loron 20 fulan-janeiru. Votasaun finál globál sei realiza iha loron 30 fulan-janeiru no redasaun ikus iha loron 31 fulan-janeiru tinan 2020 no sei haruka Dekretu ba Prezidente Repúblika iha loron hanesan.

Atu hetan asesu ba Diskursu Primeiru-Ministru nian durante aprezentasaun OJE tinan 2020 iha Parlamentu Nasionál, klika iha ne'e.

   Ba leten