Institutu Nasionál Estatístika simu ekipamentu informátiku husi PAM hodi reforsa kapasidade análize dadus estatístiku nian

Ter. 06 fevereiru 2024, 11:30h
Imagem1

Ohin, loron 6 fulan-fevereiru tinan 2024, Institutu Nasionál Estatístika Timor-Leste, I.P. (INETL) simu doasaun ekipamentu informátiku ba Programa Alimentár Mundiál Nasoins Unidas (PAM) nian, hanesan parte husi parseria kontínua ida hodi apoia INETL hametin ninia papél hanesan prestadór ba servisu produsaun dadus estatístiku nasionál nian.

INETL, tutela hosi Ministériu Finansas, hanesan institutu públiku responsavel hodi fornese estatístika nesesária ba Governu hodi sukat situasaun reál iha país no planeia ninia dezenvolvimentu ekonómiku.

Komputadór sira ne’ebé simu sei aumenta kapasidade hosi institutu públiku ida-ne’e iha jestaun no análize dadus sira ne’ebé ho volume boot, ne’ebé permite INETL halo análize ba dadus lubuk kona-ba kestaun importante nasionál, hanesan inseguransa ai-han no inflasaun folin hahán nian. Ekipamentu ne’e mós sei permite INETL hodi fornese dadus prinsipál ba instituisaun governamentál sira seluk. Imagem2

Hadi’a kapasidade produsaun no análize dadus estatístiku INETL nian sei permite mós hodi disponibiliza ba lider nasionál sira dadus nesesáriu hodi monitoriza ho susesu implementasaun Planu Estratéjiku Nasionál Dezenvolvimentu tinan 2011-2030 nian iha Timor-Leste no Objetivu Dezenvolvimentu Sustentavel.

Iha serimónia entrega ne’e, Prezidente INETL, Elias dos Santos Ferreira afirma katak “komputadór rua ne’ebé ohin entrega ne’e sei fó apoiu ba prosesamentu no análize dadus sensu ho foku iha fornesimentu informasaun sira kona-ba módulu vulnerabilidade sensu nian”. Dehan tan “Obrigadu PAM ba apoiu ne’ebé ohin fornese no iha pasadu no ita sei kontinua serbisu hamutuk ba moris-di’ak povu Timor-Leste nian”.

Dezde tinan 2021, institutu públiku ida-ne’e simu ona tablet 100 husi PAM hodi apoia atividade planeamentu no realizasaun ba Sensu dijitál dahuluk no Sensu Demográfiku no Abitasionál dahaat iha Timor-Leste. Hahú husi ne’ebá, reforsu ba parseria ida-ne’e iha posibilidade hodi kontribui atu hasoru dezafiu seguransa ai-han nian iha país ne’e, liuhusi elaborasaun Boletin Seguransa Alimentár, partilla koñesimentu iha avaliasaun merkadu, formasaun no workshops kona-ba dinámika merkadu nian. Imagem3

Iha tinan 2023, liuhusi Konsellu Seguransa no Soberania Alimentár no Nutrisaun iha Timor-Leste (CONSSAN-TL, sigla iha lian portugés), Ministériu Agrikultura, Pekuária, Peska no Floresta no INETL simu mós apoiu husi PAM hodi realiza revizaun ba kestionáriu dadus folin sasán no rekolla nomos análize dadus mensál ba monitorizasaun presu. INETL, mós halo kolaborasaun ho PAM, halo ona avaliasaun prezensiál boot liu ba seguransa ai-han ne’ebé realiza ona iha país ne’e no formasaun nomos análize daruak kona-ba Klasifikasaun Integrada ba Faze Seguransa Alimentár (IPC, sigla iha lian Inglés) iha Timor-Leste, iha tinan 2023.

Reprezentante Nasionál PAM nian iha Timor-Leste, Alba Cecilia Garzon Olivares, ne’ebé partisipa iha serimónia ne’e, afirma katak, “iha mundu ne’ebé kompleksu liután de’it, dadus maka ferramenta vitál ida, hodi fornese informasaun ne’ebé iha tebes valór, permite hodi foti desizaun ho informasaun ne’ebé loos no hodi hasa’e inovasaun. PAM kompromete ona hodi apoia Governu iha reforsu ba análize dadus. Ami hein ita-nia kolaborasaun tuirmai ho INETL iha módulu vulnerabilidade dadus Sensu nian, hodi apoia Ministériu Solidariedade Sosiál no Inkluzaun iha foti desizaun kona-ba setór Protesaun Sosiál nian.”

   Ba leten