Ministra Finansas iha Ezersísiu partisipa iha sorumutuk ho Vise-Prezidente Banco Mundial ba Leste Aziátiku no Pasífiku

Ter. 27 outubru 2020, 14:17h
IMG_1966

Ministra Finansas ein Ezersísiu, Sara Lobo Brites, partisipa iha sorumutuk ida liuhusi vídeo konferénsia ho Vise-Prezidente Banku Mundiál nian ba Leste Aziátiku no Pasífiku, Victoria Kwakwa, iha loron 27 fulan-outubru tinan 2020, liu husi Ministériu Finansas, iha Ai-tarak Laran.

Sorumutuk ne’e halo parte husi Sorumutuk Anuál sira Primavera nian ne’ebé hala’o iha Washington D.C entre dignatáriu sira Banku Mundiál no Ministru Finansas sira, nune’e mós Governadór sira ne’ebé reprezenta país membru sira, ne’ebé mak tinan ida-ne’e realiza husi meiu virtuál sira, tanba restrisaun ba viajen sira ne’ebé impoin husi pandemia Covid-19 nian.

Ministra Finansas ein Ezersísiu, daudaun ne’e hanesan mós Governadora, iha reprezentasaun Timor-Leste nian, iha Asembleia Governadór sira, no Vise-Prezidente Banku Mundiál nian ba Leste Aziátiku no Pasífiku, sira ko’alia kona-ba kestaun sira ne’ebé mak relasiona ho Estratéjia Banku Mundiál nian no ho Programa husi IDA19, ho dezenvolvimentu kapitál umanu no hadi’a kualidade gastu públiku sira no mós impaktu pandemia Covid-19 nian iha ekonomia rai-laran.

Grupu Banku Mundiál ninia prezensa (WBG, sigla iha lian Inglés) iha Timor-Leste ne’e hahú iha loron dahuluk independénsia nian iha tinan 2002, ho estabelesimentu husi reprezentasaun nasionál ida iha Dili ne’ebé dezempeña papél importante ida iha koordenasaun entre WBG no Governu Timor-Leste.

Prioridade sira dahuluk nian ida husi país ne’ebé foin lalais ne’e ukun-an maka konstroi fila-fali infraestrutura públika sira – estrada, portu, aeroportu no instalasaun governamentál sira- hanesan kondisaun esensiál sira ba dezenvolvimentu ne’ebé mak WBG ne’e, sai hanesan  parseiru importante ida iha knaar nasionál ne’e.

Parseria atuál ne’e orienta husi Country Partnership Framework 2020-2024 (CPF 2020-2024), ne’ebé define estratéjia husi serbisu WBG nian iha Timor-Leste iha tinan sira oinmai.

Grupu Banku Mundiál ninia objetivu mak atu fó tulun ba Governu Timor-Leste nian atu transforma nia rikeza naturál iha kapitál umanu ne’ebé di’ak no infraestrutura sustentavel sira, liuhusi área espesifika tolu: hametin baze kreximentu ne’ebé lidera husi setór privadu no estabilidade ekonómika, investe iha kapitál umanu no iha prestasaun servisu sira no aumenta produtividade liuhusi investimentu iha infraestrutura konektiva nian.

CFP tinan 2020-2024 ne’e aliña ho Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu nian tinan 2011-2030, ne’ebé mak hanesan planu abranjente ida no prospetivu atu nune’e Timor-Leste halakon ki’ak no alkansa estatutu país nian husi rendimentu médiu altu to’o tinan 2030.

Durante iha sorumutuk ne’e, Ministra Finansas ein Ezersísiu afirma katak “Governu ne’e valoriza parseria ho WBG no hein katak, ba oin, iha relasaun ida-ne’ebé forte liután entre parte sira, ne’ebé mak sei lori vantajen ba parte rua hotu no ba benefísiu povu Timor-Leste nian”.

   Ba leten