Governu finaliza diskusaun orsamentu iha sorumutuk Komité Revizaun PolítikuGovernu finaliza diskusaun orsamentu iha sorumutuk Komité Revizaun Polítiku

Seg. 23 setembru 2019, 14:43h
20190913_MF-kuntinua-Halo-Diskusaun-OJE-2020-liuhosi-KROP-594x396

Nu’udar kumprimentu ba kompromisu polítiku Governu Konstitusionál VIII nian, atu kontinua kontribui ba transformasaun Timor-Leste husi país ida ho rendimentu ki’ik ba país ida ho rendimentu médiu-aas, Komité Revizaun Polítiku  (koñesidu liu ho akrónimu KROP, Komité ba Revizaun Orsamentu Polítiku) finaliza ona diskusaun kona-ba prioridade nasionál ne’ebé maka hatuur iha Orsamentu Jerál Estadu (OJE) ba tinan 2020. Servisu KROP nian hala’o husi loron 9 to’o loron 23 fulan-setembru tinan 2019, iha Auditóriu Xanana Gusmão Ministériu Finansas nian.

Kriasaun Komité Revizaun Polítiku hetan aprovasaun ona, tuir saida maka prevee iha Dekretu-Lei n. 22/2015, iha Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 11 fulan-setembru, ho objetivu atu halo verifikasaun ba alokasaun estratéjika rekursu sira atu nune’e bele atinje kompromisu no objetivu hirak ne’ebé inklui ona iha dokumentu estratéjiku sira no apresia ezekuibilidade husi planu sira ba tinan finanseiru 2020 nian.

KROP ne’e prezide husi Primeiru-Ministru no kompostu mós husi Ministra Finansas iha ezersisio, Ministru Administrasaun Estatál iha ezersísiu no husi Ministru Koordenadór Asuntus Ekonómikus iha ezersísiu.

Tetu fiskál ba OJE tinan 2020, ho ninia valór millaun rihun 1,6 dolar amerikanu, ne’ebé aprova ona husi Konsellu Ministrus, sei presiza ajustamentu atu kobre nesesidade hotu-hotu husi programa no atividade relevante hotu-hotu ministériu no instituisaun Estadu nian hotu-hotu ba tinan 2020. Tanba ne’e, ministériu no instituisaun sira aprezenta no justifika ona ba KROP kona-ba sira-nia proposta adisionál sira atu ajusta ba despeza tinan 2020 nian.

KROP halo ona revizaun ba proposta orsamentál ida-idak no konvida ona ministériu no instituisaun relevante sira hodi defende no justifika kada proposta. Hafoin halo avaliasaun ba proposta orsamentu sira hotu, KROP ne’e sei kontinua ho prepara orsamentu atu bele aprezenta no aprova iha Konsellu Ministrus.

Iha loron ikus diskusaun nian, KROP fó pasu pozitivu iha filtrajen ba proposta hirak ne’ebé mai husi liña ministeriál sira no instituisaun relevante sira-seluk Estadu nian no halo apresiasaun finál ida ba proposta adisionál sira ne’ebé aprezenta. Agora Ministériu Finansas sei halo atualizasaun finál ba proposta orsamentu, ne’ebé atu aprezenta iha Konsellu Ministrus, iha loron 27 fulan-setembru tinan 2019. Hafoin hetan aprovasaun husi Konsellu Ministrus, Ministériu Finansas sei hahú prepara dokumentu suplementár sira, liu-liu Livru I to’o Livru VI orsamentu nian, hodi nune’e bele ba aprezenta iha Parlamentu Nasionál, iha loron 15 fulan-outubru tinan 2019, tuir Lei Jestaun Orsamentál no Finanseira, ne’ebé maka estabelese kalendáriu submisaun nian.

Governu define ona área tolu ne’ebé sai nu’udar prioridade ba atuasaun iha definisaun OJE tinan 2020 nian: dezenvolvimentu kapitál sosiál, ne’ebé haree liu ba edukasaun no formasaun, saúde no fornesimentu bee-moos no infraestrutura saneamentu báziku nian; dezenvolvimentu ekonómiku ne’ebé haree liu ba insentivu ba investimentu setór privadu nian, ba kriasaun empregu, ba diversifikasaun ekonómika no dezenvolvimentu setór agrikultura; no aumenta konetividade nasionál ho dezenvolvimentu portu, aeroportu, estrada rurál no urbana sira no dezenvolvimentu lojístika nasionál nian hodi kria infraestrutura prosesamentu no armazenamentu nian no atu hadi’a transporte tasik, rai-maran no aéreu sira.

Tuir Diretór-Jerál Finansas Estadu, Ministériu Finansas nian, Januário da Gama, “proposta adisionál sira tenke aloka tuir sekuénsia prioridade nasionál sira. Hotu tiha mak ita bele avalia orsamentu ne’e rasik ne’ebé maka sei konsentra iha setór importante sira, hanesan setór kapitál sosiál, ekonomia, infraestrutura sira no setór institusionál”.

Januário da Gama hatutan katak “iha posibilidade atu aumenta valór tetu fiskál ne’ebé hetan ona aprovasaun iha inísiu, tanba iha kompromisu polítiku foun lubuk ida ne’ebé maka tenke hetan resposta iha orsamentu tinan 2020 nian.

   Ba leten