Mensajen husi Primeiru-Ministru ba Loron Mundiál Labarik nian – 01 juñu 2016

Kua. 01 juñu 2016, 16:16h
FotoPM_diaMundialCrianca2016_PG

Labarik maka  nasaun ida ninia futuru.

Tinan-tinan Timor-Leste hamutuk ho nasaun tomak iha mundu rai klaran, komemora Loron Mundiál Labarik nian, iha loron 01 fulan-juñu.

Iha tinan 2016, Timor-Leste komemora  loron importante ida ne’e ho tema, “ Asegura Edukasaun lahó  violénsia  ba labarik sira.”

Sé mak tenki asegura edukasaun ida lahó  violéncia ba labarik sira?  

FAMÍLIA, ESKOLA NO SOSIEDADE TOMAK

Família, eskola no sosiedade sira maka fatin atu eduka labarik sira nu’udar Nasaun ninia futuru. Tamba ne’e, edukasaun lahó violénsia tenki implementa iha fatin tolu ne’e iha Timor-Leste laran tomak. Timor-Leste hakarak iha futuru ida ne’ebé nabilan, futuru ida ne’ebé dook  husi violénsia, ita hotu tenki hahú agora eduka ita-nia labarik sira, iha ambiente ne’ebé dook  mós husi violénsia.

Inan-aman no família tomak iha responsabilidade atu eduka labarik sira, no eduka sira ho domin, la’ós ho violénsia, la’ós ho liafuan kro’at ka liafuan tolok,  sá tán baku no fó kastigu íiziku maka’as ba labarik sira.

Mestre ka profesór sira iha obrigasaun atu fahe matenek ho labarik sira, liuhusii dalan ne’ebé dada labarik sira-nia atensaun, liuhusi métodu ne’ebé halo labarik sira sente kontenti wainhira simu matenek husi sira-nia mestre sira. Ita labele eduka labarik sira iha ambiente ta’uk no violentu, iha ambiente hirus, tarata, tolok ka aat  liu. Ambiente ida ne’ebé nakonu ho violénsia fízika liuliu  baku labarik sira, la hanorin labarik atu sai adultu ne’ebé la’ós violentu. Baku labarik sira loke odamantan atu nia mós aban-bainrua sai violentu.

Sosiedade iha kna’ar bo’ot atu sai mós ezemplu  ba labarik sira. Sosiedade eduka labarik liuhusi ambiente nebé labarik ne’e moris ba-iha sosiedade nia laran. Iha aldeia, suku, munisípiu no iha nasaun nia laran tomak. Wainhira ita, nu’udar membru ida sosiedade nian, uza violénsia, uza lia-fuan  kro’at, tolok no hakilar malu, la respeita malu, no la respeita labaraik sira, ita sei la eduka labarik sira atu hadook an  husi violénsia.

Tan ne’e, família, eskola no sosiedade ihanasaun nia laran, iha devér no responsabilidade  boot  tebes atu  eduka labarik sira la ho violénsia, hodi prepara sira atu sai ema ne’ebé la’ós violentu iha loron aban-bainrua.

Governu, liuhusi Komisaun ba Direitu Labarik nian, hatudu ninia kompromisu ba asuntu ne’ebé relasiona ho protesaun no promosaun direitu ba ita-nia labarik sira, hodi halo sira aprende no dezenvolvean iha ambiente saudavel “Hodi halo sira-nia lian rona no alkansa potensiál tomak ne’ebé sira iha.”

“Promosaun no protesaun Direitu Labarik sira nian, hahú kedas husi wainhira Timor-Leste ratifika Konvensaun Nasoens Unidas kona-ba Direitu Labarik nian iha 2003, sai nu’udar parte importante ida husi Timor-Leste ninia polítika nasionál.

Governu ho apoiu husi UNICEF, ONG, Sosiedade Sivil no organizasaun relijioza sira dezenvolve hela Planu Asaun Nasionál ba Labarik sira hodi evita kualkér tipu violénsia hasoru labarik sira no promove saúde, edukasaun no bein- estar ba sira.”

 Labarik feto no mane timoroan maka Timor-Leste nia Futuru.,No futuru ne’e sei sai di’ak liután, wainhira ita hotu dehan LAE BA VIOLÉNSIA iha prosesu   edukasaun nian ba ita-nia oan sira. Ho dalan ida ne’e de’it mak ita bele garante futuru ida di’ak ba labarik hotu-hotu, iha Timor-Leste nia laran tomak.

Hamutuk Ita Bele! Ida ba hotu-hotu no hotu-hotu ba ida!

   Ba leten