Sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 3 fulan-maiu tinan 2016

Prezidénsia Konsellu Ministrus

VI Governu Konstitusionál

..............................................................................................................................

Dili, loron 3 fulan-maiu tinan 2016

Sorumutuk Konsellu-Ministrus nian iha loron 3 fulan-maiu tinan 2016

Konsellu-Ministrus hala’o sorumutuk iha tersa, loron 3 fulan-maiu tinan 2016, iha Palásiu Governu, iha Dili no aprova ona:

1. Proposta Lei kona-ba Sosiedade komersiál sira

Lei n. 4/2004 ne’ebé daudaun ne’e iha ultrapasada maka’as iha ninia solusaun sira. Haree ba programa dezenvolvimentu ekonómiku ne’ebé maka Governu ida ne’e kria, importante atu estabelese rejime jurídiku ida ba sosiedade komersiál sira, atu nune’e bele simplifika no fasilita kriasaun empreza komersiál ki’ik no média sira. Molok elaborasaun proposta lei ida ne’e nian, halo uluk tiha ona estudu ida ho apoiu tékniku husi Banku Dezenvolvimentu Aziátiku (BDA) no ninia rezultadu sira aprezenta tiha ona iha fulan-novembru tinan 2015 ba setór privadu, ministériu relevante no parseiru dezenvolvimentu nian sira seluk, no sai ona hanesan objetu diskusaun públika no debate nian. Proposta lei ne’e tama iha programa ida kona-ba reforma lejizlativa ne’ebé inklui revizaun ba rejime jurídiku Servisu Rejistu no Verifikasaun Emprezariál (SERVE), ba lei sira kona-ba prosedimentu Rejistu no Lisensiamentu Komersiál nian sira no mós Lei ida kona-ba Insolvénsia no Rekuperasaun Empreza nian.

2. Dekretu-Lei kona-ba Rejime Jurídiku Lisensiamentu no Funsionamentu Ajénsia Viajen sira no Turizmu nian

Diploma ida ne’e, ne’ebé aprezenta husi Ministériu Turizmu, Arte no Kultura, sei regula prosesu lisensiamentu no funsionamentu ajénsia viajen sira no turizmu nian no, iha tempu hanesan, salvaguarda direitu no devér sira husi ema hotu ne’ebé maka hakarak hala’o buat hirak ne’e. Aleinde rezolve lakuna ne’ebé eziste iha ordenamentu jurídiku Timór nian, tipu atividade ida ne’e nian asume importánsia boot atu dezenvolve turizmu, ne’ebé sai hanesan setór estratéjiku ida ba dezenvolvimentu nasionál.

3. Dekretu-Lei kona-ba kona-ba Rejime Júridiku Klasifikasaun Parke Kampizmu nian

Aposta iha tipu atividade ne’e nian, ne’ebé iha ligasaun ho karakterístika estraordináriu país nian ba turizmu aventura nian, halo Governu tenke regulamenta lisensiamentu, instalasaun, klasifikasaun, funsionamentu no fiskalizasaun parke kapizmu nian sira, atu garante, liuliu, kondisaun seguransa, ijiene no saúde nian iha tipu infraestrutura sira hanesan ne’e.

4. Proposta Rezolusaun nian ba Parlamentu Nasionál: aprovasaun ba Konstituisaun UNESCO nian

Organizasaun Edukasionál, Sientífika no Kulturál Nasoins Unidas nian (UNESCO) ninia misaun maka “kontribui ba konstrusaun kultura pás nian ida, atu halakon moris-kiak, ba dezenvolvimentu sustentavel no ba diálogu interkulturál liuhusi meiu sira hanesan edukasaun, siénsia sira, kultura, no mós komunikasaun no informasaun”. Timor-Leste tama iha UNESCO iha loron 5 fulan-abríl tinan 2003 tuir alínea a) husi artigu da-115 Konstituisaun RDTL nian, no agora Governu aprezenta ba Parlamentu Nasionál Proposta kona-ba Ratifikasaun Konstituisaun UNESCO nian.

Konsellu-Ministrus mós analiza ona:

1. Projetu Dekretu-Lei kona-ba Kriasaun Zona Turístika Espesiál sira

Konsellu-Ministrus analiza ona projetu ne’e ho hanonin atubele dada investimentu iha setór turizmu nian. Polítika dezenvolvimentu iha área ida ne’e nian iha Timor-Leste presiza liuliu kriasaun infraestrutura turístika sira ne’ebé integra oferta ida ne’ebé iha kualidade. Ida ne’e implika mós prezerva no valoriza kondisaun beleza naturál sira, ho objetivu atubele aprezenta produtu ida ho nivel aas.  Zona turístika espesiál sira sai hanesan baze ba dezenvolvimentu turístiku ida ne’ebé sustentavel, liuliu husi pontudevista paizajen no ambiente nian.

   Ba leten