Orsamentu Retifikativu 2012 aprezenta ona iha Parlamentu Nasional

Ministru Estadu no Prezidénsia Konsellu Ministru no

Porta-Vóz Ofisiál Governu Timor-Leste


Díli, Loron 15 Fulan Outubru Tinan 2012

Orsamentu Retifikativu 2012 aprezenta ona iha Parlamentu Nasional


V Governu Konstitusional Repúblika Demokrátika Timor-Leste apresenta Proposta Lei Orsamentu Retifikativu nian ba tinan 2012 iha Parlamentu Nasional, atu hodi hahú nia programa tinan lima nian, ne’ebé dezenvolvidu tuir Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu  ba tinan 2011-2030.

Harii tan Ministériu foun 6(seis) ne’ebé entre sira Ministériu Komérsiu, Indústria no Ambiente, Ministériu Petróliu no Rekursu Mineral no Ministériu Turismu. Tanba polítika Governu nian atu antisipa despeza ba dezenvolvimentu  infra-estrutura sira ne’ebé maka dudu kresimentu ekonómiku, Ministériu Infra-estrutura fahe tiha atu nia jestaun no supervizaun klaru no efisiente. Ministériu Obras Públikas no Ministériu Transporte no Komunikasaun agora sai Ministériu independente ho mandatu no responsabilidade hanesan define tiha ona hodi hadia liután ezekusaun ba projetu, jestaun finanseira no prestasaun konta nian.

Estrutura hosi V Governu Konstitusional inklui, mós, Sekretáriu Estadu foun sira no gabinete sira, hanesan tuir mai: a) Sekretária Estadu ba Asuntu Parlamentar, b) Sekretária Estadu ba Apoiu no Promosaun Setor Privadu, c) Sekretário Estadu Fortalesimentu Institusionál no d) Sekretário Estadu Komunikasaun Sosial.

Ministériu foun Prezidénsia Konsellu Ministru sei fó apoiu diretu ba Primeiru-Ministru ba iha koordenasaun no formulasaun polítika no supervizaun ba implementasaun iha Governu hotu.

Orsamentu Retifikativo ba 2012 latau alterasaun ruma ba iha finansiamentu orsamentu nian, ne’ebé maka  signifika katak estimativa reseita interna, Rendimentu Sustentável Estimado (RSE), levantamento aas liu hosi RSE, nune’e mós uza osan ne’ebé iha tiha ona, no empréstimu sira, la hetan alterasaun ba iha finansiamentu orsamentu nian.

Hosi tokon 50 dólar amérika ne’ebé tau iha Orsamentu retifikativu, tokon 26,9 atu selu pensaun ba veteranu sira nian, tokon 7,1 dólar taun ba pensaun ferik / katuas sira nian. Maior parte hosi restu ne’e ba seguransa, bee, reabilitasaun eskola, apoiu ba grupu relijiozu no sosiedade civil, mákina no ekipamentu, auditór esternu no despeza administrativa, hodi kontempla hirak ne’e entre dólar tokon ida no tokon tolu. Sura hamutuk iha pontu 14 maka provoka impaktu mínimu ida ka alterasaun ba iha Orsamentu Jerál Estadu nian ba 2012.

Tanba Orsamentu Retifikativu ne’e la altera montante globál despeza nian ba iha orsamentu  Estadu nian ka iha forma hanesan selu despeza ne’e, Governu la hein katak Orsamentu Retifikativu 2012 iha impatu signifikativu iha sustentabilidade fiskál, iha kresimentu ekonómiku ka iha inflasaun, ba tempu badak, maibé hakarak atu iha impaktu signifikativu ida kona-ba governasaun, hodi halo governasaun ne’e sai efisiente liu iha prestasaun servisu, hodi fó benefísiu ba povu Timor-Leste.

Ministru Estadu no Prezidénsia Konsellu Ministrus Ágio Pereira, subliña katak “prosesu Orsamentu Retifikativu hanesan ezemplu ida hosi tranzisaun suave , responsável no dilijente laiha interrupsaun ba prestasaun servisu ka envelope fiskál ne’ebé previstu tiha ona ba tinan 2012. Ne’e sinál ida di’ak husi profisionalizasaun ba ita nia administrasaun no ita nia prosesu konstrusaun Estadu ne’ebé hala’o iha dalan firme ida hodi hetan konsolidasaun iha tempu naruk.”

   Ba leten