Toleránsia Pontu Ne’ebé Fó Ba Lokraik Iha Loron 2 Fulan-Abríl No Durante Loron Tomak Iha Loron 6 Fulan-Abríl Tinan 2026
Prezidénsia Konsellu Ministrus
Portavós Governu Timor-Leste
IX Governu Konstitusionál
...........................................................................................................................
Dili, loron 26 fulan-marsu tinan 2026
Komunikadu Imprensa
Toleránsia Pontu Ne’ebé Fó Ba Lokraik Iha Loron 2 Fulan-Abríl No Durante Loron Tomak Iha Loron 6 Fulan-Abríl Tinan 2026
Haree katak iha tinan ida-ne'e, Sesta-Feira Santa no Páskua selebra iha loron 3 no 5 fulan-abríl, ida-idak;
Hodi konsidera katak, tuir alínea a) husi n. 2 artigu 7.º husi Lei n. 10/2005, loron 10 fulan-agostu, ne’ebé altera husi Lei n. 3/2016, loron 25 fulan-maiu, no Lei n. 10/2023, loron 5 fulan-abríl, prevee katak bele fó toleránsia pontu ba okaziaun data komemorativu ofisiál;
Hodi konsidera katak tuir alínea b) husi n. 2 artigu 5-º husi Lei n. 10/2005, loron 10 fulan-agostu, ne’ebé altera husi Lei n. 3/2016, loron 25 fulan-maiu, no 10/2023, loron 5 fulan-abríl, “Kinta-Feira Santa, nu’udar parte hosi loron komemorasaun páskua kristaun sira nian” hanesan data komemorativu ofisiál, ho data ne’ebé variavel;
Haree ba selebrasoins relijiozas “Kinta-Feira Santa” nian iha importánsia no signifikadu boot ba fiar-na’in katóliku ne’ebé barak, no baibain partisipa iha serimónia relijioza sira ne’ebé hala’o iha tempu Semana Santa nian;
Hodi konsidera prátika ne’ebé hala’o tiha ona antes ne’e, bazeia ba alínea b) husi n. 2 artigu 5.º husi lei ne’ebé temi ona;
Ho hanoin katak baibain ema barak maka sei dezloka ba sira-nia munisípiu orijen hodi partisipa iha selebrasaun relijioza sira Páskua nian ho sira-nia família;
Hodi konsidera mós katak tuir dispostu iha alínea d) husi n. 6 artigu 7.º hosi Lei n. 10/2005, loron 10 fulan-agostu, ne’ebé altera husi Lei n. 3/2016, loron 25 fulan-maiu, no Lei n. 10/2023, loron 5 fulan-abríl, kompeténsia Primeiru-Ministru hodi fó toleránsia pontu ba “funsionárius no ajentes ministériu ka servisu sira ne’ebé depende ba sira, nune’e mós institutu no organizmu sira ne’ebé integra iha administrasaun indireta Estadu nian”;
Nune'e, tuir dispostu iha alínea a) hosi n. 2 no iha alínea d) hosi n. 6 artigu 7.º hosi Lei n. 10/2005, loron 10 fulan-agostu, ne'ebé altera hosi Lei n. 3/2016, loron 25 fulan-maiu, no Lei n. 10/2023, loron 5 fulan-abríl, Primeiru-Ministru determina hanesan tuirmai:
- Fó toleránsia pontu:
a) Iha loron 2 fulan-abríl tinan 2026, hahú husi tuku 12:00 meiudia;
b) Iha loron 6 fulan-abríl tinan 2026, durante loron tomak.
- Despaxu ida-ne’e abranje ba funsionáriu, ajente no traballadór sira hotu ne’ebé hala’o atividade iha servisu administrasaun direta Estadu nian, tantu sentrál ka desentralizadu, ka iha organizmu administrasaun indireta nian.
- La inklui iha númeru anteriór rekursus umanus hosi servisu públiku sira ne’ebé, tanba natureza hosi atividade ne’ebé sira hala’o, tenke hala’o nafatin serbisu durante períodu ne’e.
- Sein prejuizu ba kontinuidade no kualidade servisu públiku nian ne’ebé atu halo, dirijentes másimus husi servisu sira ne’ebé maka temi ona iha númeru anteriór, tenke fó dispensa ne’ebé hanesan ba devér asiduidade funsionáriu sira ne’e nian, ne’ebé sei determina bazeia ba oportunidade. REMATA






































