SORUMUTUK KONSELLU MINISTRUS, LORON 05 FULAN MARSU TINAN 2008

REPÚBLICA DEMOCRÁTICA DE TIMOR-LESTE

IV GOVERNO CONSTITUCIONAL

KOMUNIKADU BA IMPRENSA

SORUMUTUK KONSELLU MINISTRUS, LORON 05 FULAN MARSU TINAN 2008

Ohin Kuarta-feira, loron 05 fulan Marsu tinan 2008, iha Sala Sorumutuk Konsellu Ministrus nian, iha Palásiu Governu Díli, no aprova tiha ona:

1. Rezolusaun ne'ebé Aprova Polítika Nasionál Jestaun kona-ba Risku Dezastre nian

Jestaun kona-ba Risku Dezastre nian importante tebes ba dezenvolvimentu sósiu- ekonómiku Nasaun nian. IV Governu Konstitusional enfrenta responsabilidade ho sériedade no estabelese iha dokumentu ne'e, definisaun Polítika Nasionál Jestaun ba Risku Dezastres hó ninia objektivu no estratéjia prinsipál ba sektor iha tinan lima oin mai.

Ministériu Solidariedade Sosiál, liu hosi nia Sekretáriu Estadu Asisténsia Sosiál no Dezastres Naturais, estabelese tiha ona hanesan knar prinsipál atu dezenvolve sistema ida ba prevensaun dezastres integradu no fleksível, hodi bele hatan ba realidade Timor-Leste nian, no buka oin-sá atu inklui sidadaun nasional no estranjeiru sira hanesan interveniente bainhira hasoru kalamidade.

2. Dekretu ne'ebé Regulamenta Prestasaun Servisu Telefone Móvel

Governu fó tiha ona atensaun boot ba tema telekomunikasaun, hanesan liu husi dezenvolvimentu projektu barak-barak, ne'ebé hahú fó no haré tiha ona, ninia valor. Entre hirak ne'e, haré liu ba servisu móvel telekomunikasaun nian, ne'ebé hala'o hó susesu iha Timor-Leste.

Governu hatene katak, Kuadru regulamentar tenke dezenvolve daudaun atu bele konkretiza nia objektivu hotu-hotu, tan ne'e hanoin atu hatama regra foun ba operasaun telemóvel, atu nune'e bele salvaguarda no ekilibra hikas fali valor no interese hirak ne'ebé tenke proteje.

Diploma ida ne'e hodi regula kontratu ba adezaun, aseitasaun no utilizasaun kartaun SIM hosi servisu telefone móvel. Regra ne'ebé hakerek iha diploma ne'e, atu aplika ba kontratu adezaun ba kartaun SIM ne'ebé fó sai husi entidade konsesionária servisu rede móvel nian. Rona tiha ona hosi Konsesionária, tuir artigu n.^0 3 kláuzula 12.^0 ba Kontratu Konsesaun Servisu Telekomunikasaun nian.

3. Dekretu-Lei ne'ebé Aprova Rejime Monotorizasaun ba Embarkasaun Peska

Dekretu-Lei ida ne'e harí no regula sistema monotorizasaun kontínua ba embarkasaun peska, liu hosi satélite, hanaran SIMOSEP. Hakarak monotoriza embarkasaun peska nasional no estranjeira ne'ebé hetan lisensa iha Timor-Leste, atu hodi hala'o vijilánsia no kontrolu ba knar peska nian.

Ninia objetivu atu hadi'a jestaun rekursu peskeiru iha Timor-Leste, liu husi monotorizasaun, kontrolu no hala'o vijilánsia diak ba embarkasaun peska; hadi'a aplikasaun lei nian, liu-liu kombate hasoru peska illegal, ne'ebé seidauk deklara no regula; rekolla dadus no informasaun kona-ba atividade embarkasaun, atu hadi'a jestaun ida ne'ebé sustentável ba rekursu marítimu nasional; no respeita ba obrigasaun nasional no internasional nasaun nian, kona-ba prátika peska ne'ebé mak responsável.

4. Dekretu-Lei ne'ebé Aprova orgánika Ministériu Turismu, Komérsiu no Indústria

Programa IV Governu Konstitusional prevé polítika ida kona-ba dezenvolvimentu atividade turístika, komersial no industrial, hanesan mekanismu ida ne'ebé importánte tebes hodi hamenus kiak no kombate hasoru dezempregu, hodi nune'e fó kontribuisaun ba estabilidade sosiál no polítika nasaun nian.

Dekretu-Lei N.^0 7/2007 loron 5 fulan Setembru tinan 2007, ne'ebé estabelese Estrutura Orgánika IV Governu Konstitusional Repúblika Demokrátika Timor-Leste nian, determina iha ninia artigu 37.^0 kona-ba elaborasaun ka alterasaun ba lei orgánika Ministériu sira nian.

Dekretu-Lei ida ne'e estabelese estrutura órgaun no servisu ne'ebé halo parte iha Ministériu Turismu, Komérsiu no Indústria, ne'ebé hetan kompenténsia nesesária hodi hala'o tuir polítika Governu nian, ba área hirak ne'e, tuir hakerek iha n.^0 2 artigu 29.^0 diploma ne'e nian.

5. Aprezentasaun kona-ba Regra no Prosesu ba Revizaun Orsamentu Estadu nian ba tinan 2008.

Konsellu Ministrus, iha nia sorumutuk ohin nian, aprova mos Regra no Prosesu ba Revizaun Orsamentu Jeral Estadu nian ba tinan 2008, ne'ebé hato'o ho detaillle iha plenária husi Ministra Finansas.

6. Aprezentasaun kona-ba Polítika no Regra atu Uza Veíkulu Estadu nian

Tékniku Ministériu Finansas hato'o proposta ida atu hodi estabelese polítika foun ida kona-ba viatura Estadu nian no mos atu defini regra foun atu uza veíkulu hirak ne'e. Konsellu Ministrus aprova tiha ona Proposta ne'e.

7. Aprezentasaun kona-ba Prioridade Nasional ba tinan 2008

Konsellu Ministrus rona aprezentasaun ne'ebé hato'o husi Ministra Finansas Kona-ba identifikasaun meta pririoritária no rezultadu hirak ne'ebé Governu kompromete atu alkansa, iha tinan 2008 nia rohan. Uluk nana'in, sei halo konsulta adisional hó ministériu hirak seluk, molok atu aprezenta estudu ne'e iha enkontru hó parseiru dezenvolvimentu sira iha Timor-Leste.

Dokumentu ne'ebé hato'o iha plenária identifika área nen: seguransa públika; proteksaun sosial no solidariedade; juventude; empregu no hamosu rendimentu; hadi'a servisu sosiál; no governasaun ne'ebé transparente no diak.

   Ba leten