Sorumutu Estraordináriu Konsellu Ministru loron 07 fulan Agostu tinan 2010

IV GOVERNU KONSTITUSIONÁL

SEKRETÁRIA ESTADU KONSELLU MINISTRU

......................................................................…………………………………………………………………………………….

KOMUNIKADU BA IMPRENSA

Sorumutu Estraordináriu Konsellu Ministru loron 07 fulan Agostu tinan 2010

Konsellu Ministru hala’o Sorumutu Estraordináriu iha Sábadu, loron 07 fulan Agostu tinan 2010, iha sala Sorumutu Konsellu Ministru nian, iha Palásiu Governu, Dili no aprova tiha:

1. Adjudikasaun kona-bá Sosa Ekipamentu Pezadu ba Institutu Jestaun Ekipamentu

Konsellu Minsitru aprova tiha ona adjudikasaun ekipamentu pezadu ba Institutu Jestaun Ekipamentu ba sosiedade PT Baja Mas.

Abertura ba prosedimentu aprovizionamentu hetan aprovasaun liu husi Konsellu Ministru, iha sorumutu loron 16 fulan Marsu liubá, atu nune’e iha posibilidade hodi Ekipamentu ida ne’e, ne’ebé  nia valór ba kustu aas liu dólar millaun tolu.

Institutu Jestaun ba Ekipementu, fó hanoin katak, ne’e servisu Estadu nian ne’ebé mak administra ekipamentu, propriedade Estadu ninian, ne’ebé destinadu liliu hodi hala’o servisu konstrusaun sivíl, mak hanesan rekonstrusaun estrada, ponte no servisu sira seluk ne’ebé nesesáriu, tanba hetan estragus husi dezastre naturál sira.

2. Medida Temporáriu ba Aprovizionamentu

Atu fó tempu ba Sekretariadu Tékniku Aprovizionamentu (STA) atu halo estrutura hodi bele kumpri loloos funsaun sira ne’ebé mak motiva ninia krisauan, Konsellu Minsitru hakarak aprova duni medida sira tranzitória ne’ebé mak inklui konsolidasaun mekanizmu funsionamentu ho ministériu ne’ebé mak envolve-an iha kada prosesu aprovizionamentu, to’o komponente rekursus umanus STA nian, forma tiha ona.

Harii Sekretariadu ida ne’e, desizaun hosi Konselu Ministru hahú iha tinan ne’e nian, tuir alterasaun ne’ebé hatama tiha ona iha Rejime Júrídiku ba Aprovizionamentu ne’ebé ninia objetivu atu estabelese mudansa estruturál ida iha sistema jestaun atu sosa sasán Estadu nian. Alterasaun sira ne’e liu husi transferénsia kompeténsia Ministériu Finansas ba nível realizasaun prosedimentu ho valór aas liu dólar millaun ida iha dependénsia Primeiru Ministru, ho delegasaun kompeténsia iha Vise Primeiru-Ministru Kordenadór ba Asuntu Jestaun Administrasaun Estadu nian no ba kriasaun STA.

Atu prova katak mekanizmu foun ida ne’e presiza tempu atu konsolida  hodi nune’e bele hala’o kompeténsia sira ne’ebé mak legalmente atribui tiha ona, Konsellu Ministru hakarak aprova medida sira temporária atu prosedimentu aprovizionamentu Estadu nian  labele atraza ka labele prezudika ezekusaun orsamentál.

   Ba leten