Primeiru-Ministru, Kay rala Xanana Gusmão, sexta feira liu ba hala’o konsulta ba Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál (PEDN) iha sub-distritu Lekidoe, distritu Aileu, kinta 13/05.
Iha sub-distritu Lekidoe, Primeiru-Minsitru ho nia komitiva tomak simu direitamente husi Administradór sub-distritu no Xefe suku sira nain hitu, iha suku Namlesu, ho kultura Lekidoe ninian, antes atu ba to’o iha fatin sosializasaun, Xefe Governu hetan hatais tradisionál husi Xefe Sukus iha Sub-Distritu refere hodi ba to’o fatin sosializasaun.
Hato’o nia benvindu ba Primeiru-Minsitru iha sub-distritu Lekidoe, hodi kontinua aprezenta jiografikamente sub-distritu Lekidoe. Administradór sub-distritu hato’o katak Administrasaun sub-distritu Lekidoe kompostu husi suku hitu iha aldeia 22 ho nia populasuan hanesan xefe familia rihun ida atus tolu sanulu resin walu, mane rihun tolu atus ida walu nulu resin neen, feto rihun rua atus sia limanulu resin neen, totalidade populasaun Lekidoe rihun neen atus ida haat nulu resin rua.
Problemas ne’ebé identifika iha sub-distritu Lekidoe, dahuluk mak rekursus naturais, husi ai-kameli, bee manas, marmer, bani-ben ho mós bee nakdoras (air terjun), Programa PDL iha sub-distritu Lekidoe hahu iha tinan 2005.
Iha tempu nebá kompetisaun ba membrus Governu lokal, implementasaun projetu PDL iha tinan 2008/2009 maka, hanesan rehabilitasaun ba bee mós iha suku Bereleiu, rehabilitasaun eskola primaria iha suku Faterlau, konstruksaun SISKA iha suku Asubilitoho. Ba tinan 2010 aprova ona projetu 3 sei implementa iha fulan Agustu mai.
Ikus liu ami hakarak hateten ba Primeiru-Ministru katak, preokupasaun ne’ebé povu sub-distritu Lekidoe hasoru mak hanesan estrada ladiak, asesu ba ahi eletrisidade, ferik –katuas no alejadu la iha uma diak ba hela, dokumentus mártires no eis kombatentes to’o agora nia prosesu ne’e la hatene lao to’o iha ne’ebé ona, la asesu ba edukasaun nivel secundária no falta mediku iha sentru saúde. Nune’e husu ba Primeiru-Ministru hanesan Xefe Governu atu tau matan ba difikuldade sira ne’e.
Hatan ba kestaun hirak ne’e Primeiru-Ministru informa katak, “tinan sanulu liu tiha ona ita ukun aan, vida móris sei hanesan ne’e nafatin husu ba malu tamba sá ita funu tinan 24, no kontribuisaun husi povu ba estadu hodi husu ba estadu ne’e atu hamrik nudar estadu ida. Tanba ne’e iha tinan 2001 iha konsulta ida ba povu kona-ba hetan tiha ona liberdade no povu hakarak saida? Eletrisidade, bee mós, estrada, komunikasaun, eskola no saúde ne’e mak trasa ba iha planu 2020 mai to’o ohin hau mai iha ne’e halo konsulta ba Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu Nasionál ba iha tinan 2030”.