Konta Timor-Leste nian ba Expo 2010 Shanghai-China

Ba dahuluk, hanesan País independente no soberanu, Timor-Leste halo parte iha Espozisaun Mundiál ida.
Expo 2010 Shanghai-China signifika, ba País joven ida-ne’e biban eselente ida atu hatudu ba mundu, maibé iha tempu hanesan rekere mos organizasaun ida di’ak no investimentu signifikativu ida.
Orsamentu inisiál hamutuk dolar rihun atus hitu (USD700,000) ba implementasaun Sekretariadu iha Timor-Leste. “Hafoin iha tan rekizisaun balun ba implementasaun projetu iha Xangai, liu-liu, lojístika ba espozisaun ne’ebé ho durasaun fulan 6. Presiza garante viajen sira, akomodasaun no nesesidade sira seluk ba funsionáriu sira mak atu ba. Salienta tan katak Xina kontribui ba konstrusaun ita nia pavillaun no lojítika ruma” esplika ba Portál Governu nian, Glória de Castro, hosi organizasaun timorense ba Expo 2010 Shanghai-China.
Hosi verba ba daruak ne’ebé Governu Timor-Leste fó ba partisipasaun País iha Expo 2010 Shanghai-China, balun ida aplika ona ba akizisaun item sira literatura nian. “Duke lori objetu sira ba hodi komersializa, ita lori panfletu no livru sira. Ita fo informasaun ba vizitante sira iha potensiál sira turista nian ba ita nia país ”, esklarese Glória de Castro, hatutan tan katak: “Atu orsamentu ida-ne’e bele viabilizadu, iha mos ajuda hosi ministériu rua: Ministériu Turizmu, Komérsiu no Indústria ho dolár rihun atus rua (USD200,000) hodi selu livru balu, panfletu sira no broxura sira ba divulgasaun nian, no Minisériu Ekonomia no Dezenvolvimentu e o partisipa ho dolár rihun lima nulu (USD50,000) ba akizisaun hosi tipi informasaun nian ba vizitante sira, karik informasaun kon-ba akomodasaun iha Timor-Leste”.
Komisariadu Timor-Leste nian ba Expo 2010 Shanghai-China konta tan ho patrosinadór nain rua: Timor Telekom no Fundasaun Oriente.
Ne’e hanesan esperiénsia dahuluk ba Timor-Leste independente Glória de Castro konsidera katak“ita tenke realista no hanoin katak ida-ne’e planu di’ak ida, aposta dahuluk iha publisidade no informasaun, hetan esperiénsia ba tempo oin-mai”.
Expo Mundiál tuir-mai sei hala’o iha tinan 2012, iha Seul, Koreia Sul.
Asistente sira Pavillaun Timor-Leste nian
Iha fulan neen laran ne’eb’e mak espozisaun sei loke ba públiku, ba iha Xangai ne’ebá joven timór-oan sira atu fo benvindu no akompaña vizitante sira ba Pavillaun Timor-Leste nian, sira-ne’e hanesan asistente saira pavillaun nian.
Iha prosesu selesaun ba kandidatu sira iha teritóriu tomak atu nune’e fó biban ba hot-hotu atu partisipa iha projetu ida-ne’e. Hafoin dsist’ensia no inkumprimentu hosi kritériu balun (koñesimentu dalen inglés ida hosi kritériu sira-ne’e) hela de’it kandidatu 45. Sira-ne’e hotu liu hosi prosesu selesaun ne’ebé inklui entrevista ida. Ikus liu, kandidatu 15 mak selesionadu ne’ebé oras-ne’e hetan biban atu reprezenta Timor-Leste iha inisiativa hosi dimensaun ida-ne’ebé mak Expo 2010 Shanghai-China.
Funsaun prinsipál mak salvaguarda interse sira pavillaun Timor-Leste nian, ka jere atividade sira-ne’ebé mak sei dezenvolve lor-loron.
“Sira, tuir loloos, iha ne’ebá hanesan embaixadór sira hosi nia Rain. Sira ba transmiti koñesimentu sira, valór sira, tradisaun sira, kultura, desportu, jeografia, nomoa polítika, entre karaterístika sira selik Timor-Leste nian ba ema hosi mundu tomak”, konklui Glória de Castro.
Atu hetan informasaun liu tan, bele konsulta iha portal oficial ba Expo 2010 Shanghai-China no portal Timor-Leste nian ba Expo 2010 Shanghai-China.