Sorumutuk estraordinária Konsellu Ministrus nian iha loron 14 fulan-jullu tinan 2015

Prezidénsia Konsellu Ministrus

VI Governu Konstitusionál

………………………………………………………………………………………………………………

Díli, loron 14 fulan-jullu tinan 2015

 Komunikadu Imprensa

Sorumutuk estraordinária Konsellu Ministrus nian iha loron 14 fulan-jullu tinan 2015

Konsellu Ministru hala’o sorumutu estraordinária iha tersa ne’e, loron 14 fulan-jullu tinan 2015, iha sala sorumutuk Konsellu Ministru nian, iha Palasiu Governu, iha Dili, no aprova tiha ona:

1. Dekretu-Lei ne’ebé mak aprova orgánika Ministériu Komérsiu, Indústria no Ambiente nian

Ministériu Komérsiu, Indústria no Ambiente, tuir Orgánika Governu Konstitusionál VI nian, mak “órgaun sentrál Governu nian ne’ebé sai hanesan responsavel ba konsepsaun, ezekusaun, koordenasaun no avaliasaun kona-ba polítika ne’ebé Konsellu Ministrus define no aprova ona ba área sira hanesan atividade ekonómika, komersiál industriál, no mós atividade sira husi setór kooperativa, nune’e mós ho ambiente”.

Programa Governu nian haree ba nessesidade atu kontinua prosesu dezenvolvimentu atividade komersiál no industriál nian sira ne’ebé maka Governu Konstitusionál V promove ona, atu hametin setór privadu no kontribui mós ba hamenus moris-ki’ak.

Kreximentu ekonómiku ne’ebé mak ita haree iha tinan hirak ikus ne’e impoin estrutura ministeriál ida ne’ebé mak efisiente no efikás liután, ho apoiu diretu ba atividade komersiál no industriál sira, ne’ebé mak integra mós setór kooperativu nian. Iha tempu ne’ebé hanesan, progresu atu to’o ba dezenvolvimentu sustentavel obriga katak protesaun ambientál tenke tau mós hanesan prioridade iha estratéjia governu nian, atu garante ekilíbriu ekolójiku no kualidade moris sidadaun sira nian.

Haree ba fatór hirak ne’e no ba estrutura foun Governu nian, Ministériu Komérsiu, Indústria no Ambiente adota estrutura organizasaun nian ida ne’ebé hatuur iha organizmu no servisu hirak ne’ebé atua iha área atividade ekonómika, komersiál, industriál nian, iha setór kooperativu no iha protesaun ambiente, ho hanoin atu alkansa objetivu husi Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu nian.

 

Konsellu Ministrus analiza ona mós:

1. Relatóriu kona-ba Implementasaun konvensaun Internasionál nian kona-ba Protesaun Direitu Traballadór Migrante hotu-hotu nian no sira ninia Membru Família nian sira

Sekretáriu Estadu ba Polítika Formasaun Profisionál no Empregu aprezenta ba Konsellu Ministrus Relatóriu Inisiál kona-ba Implementasaun Konvensaun Internasionál kona-ba Protesaun Direitu  Traballadór Migrante hotu-hotu nian no sira-nia Membru Família nian sira, ne’ebé Timor-Leste ratifika iha tinan 2004. Relatóriu ne’e hatán ba kestaun 29 ne’ebé define husi Komité ba Protesaun Direitu Traballadór Migrante hotu-hotu nian no sira-nia Membru Família nian sira, kona-ba medida sira ne’ebé Estadu Parte sira adota hodi kumpre obrigasaun hirak ne’ebé konvensaun ne’e haruka.

Dokumentu ne’e elabora hamutuk ho Servisu Migrasaun nian, Ministérius Negósiu Estranjeirus no Kooperasaun no Sekretaria Estadu ba Apoiu no Promosaun Sosio-ekonómika ba Feto, no hetan apoiu hosi entidade Estadu nian oin-oin. Governu halo mós konsulta públika ida ho sosiedade sivíl, setór emprezariál privada no reprezentante sira husi embaixada sira iha Timor-Leste.

2. Estudu kona-ba alimentasaun no nutrisaun iha Timor-Leste

Ministériu Saúde aprezenta ona estudu ida kona-ba alimentasaun no nutrisaun, ne’ebé hala’o iha tinan 2013 iha nasaun laran tomak, ho objetivu boot tolu: avalia nivel nutrisaun labarik sira nian no feto sira ne’ebé la isin rua; verifika fatór risku sira ba falta nutrisaun, inklui prátika sira kona-ba alimentasaun ba labarik sira; no determina nivel mikronutriente nian sira no espozisaun “aflatoxinas” (substánsia venenoza sira ne’ebé mai husi hahan sira ne’ebé mak sai dodok ona) husi labarik sira no feto la isin rua sira. Objetivu hosi dokumentu ne’e maka fornese liña orientadora sira ba Governu hodi kombate falta ai-han no defisiénsia nutrisaun iha nasaun ne’e.

url: https://timor-leste.gov.tl?lang=tp&p=12718