Governu aprezenta Bolsa da Mãe Kondisionál-SANUTRIO iha lansamentu relatóriu kona-ba protesaun sosiál, seguransa alimentár no nutrisaun
Iha loron 6 fulan-maiu tinan 2026, iha Palásiu Prezidensiál Nicolau Lobato, Dili, Vise-Ministra Solidariedade Sosiál no Inkluzaun, Céu Brites, aprezenta Programa Bolsa da Mãe Kondisionál ba Saúde Nutrisaun Inan no Oan - BdMK-SANUTRIO, durante lansamentu nasionál ba publikasaun “Protesaun Sosiál ba Seguransa Alimentár no Nutrisaun: Fundamentasaun Ekonómika Afavór ba Investimentu”.

Serimónia ne’e prezide husi Prezidente Repúblika, José Ramos-Horta, hanesan Prezidente hosi Globál Task Force on Social Protection for Nutrition (Forsa Tarefa Globál kona-ba Protesaun Sosiál ba Nutrisaun), no halibur reprezentante Governu, parseiru dezenvolvimentu no entidade nasionál no internasionál sira seluk hodi debate papél protesaun sosiál ne’ebé sensivel ba nutrisaun iha promosaun seguransa ai-han, saúde no dezenvolvimentu kapitál umanu.
Iha ninia diskursu, Prezidente Repúblika afirma katak “Investe iha saúde no nutrisaun ba ita-nia labarik sira maka baze ba prosperidade no dignidade nasaun ida nian iha futuru. Laiha nasaun ida maka bele dezenvolve ho forma sustentavel bainhira husik nia sidadaun sira ne’ebé vulneravel liu iha kotuk”.
Iha aprezentasaun, Vise-Ministra Solidariedade Sosiál no Inkluzaun destaka progresu sira iha implementasaun programa BDMK-SANUTRIO, ne’ebé daudaun ne’e iha hela faze levantamentu dadus familiares iha munisípiu Ermera, Kovalima no iha Rejiaun Administrativa Espesiál Ambenu (RAEOA). Prosesu ne’e utiliza métodu estatístiku Proxy Means Test (PMT) hodi identifika família vulneravel sira ne’ebé elejivel atu hetan apoiu.
Programa ne’e prevee atribuisaun transferénsia fundu kondisionál ba inan isin-rua, inan sira ne’ebé fó susu no labarik sira hahú kedas husi moris mai to’o tinan tolu, ho objetivu atu apoia asesu regulár ba servisu saúde no mós kontribui ba prevensaun malnutrisaun no atrazu kreximentu ba labarik sira.
Inisiativa ne’e lidera hosi Ministériu Solidariedade Sosiál no Inkluzaun, serbisu hamutuk ho Ministériu Saúde no Institutu Nasionál Estatístika Timor-Leste (INETL), ho apoiu tékniku hosi Programa Alimentár Mundiál Nasoins Unidas (WFP) nian no finansiamentu hosi Banku Aziátiku Dezenvolvimentu (ADB), hamutuk dolar amerikanu millaun 2,5 ba asisténsia téknika.
Governu mós kompromete orsamentu hamutuk dolar amerikanu millaun 4,8 ba implementasaun programa ne’e iha tinan tolu oin mai, liuhosi memorandu entendimentu ida ne’ebé asina ona ho WFP.
Publikasaun “Protesaun Sosiál ba Seguransa Alimentár no Nutrisaun: Fundamentasaun Ekonómika Afavór ba Investimentu,” ne’ebé dezenvolve ho apoiu tékniku husi WFP no Institute of Development Studies, aprezenta evidénsias kona-ba benefísiu ekonómiku no sosiál husi investimentu iha sistema protesaun sosiál ne’ebé orienta ba seguransa ai-han no nutrisaun. Dokumentu ne’e inklui esperiénsia Timor-Leste nian iha kuadru “Building on Political Will to Advance Nutrition-Sensitive Social Protection in Timor-Leste”, ne’ebé destaka programa SANUTRIO nu’udar ezemplu ba integrasaun entre protesaun sosiál, saúde inan no labarik, no mós prevensaun ba atrazu kreximentu.
Lansamentu ne’e mós inklui reflesaun kona-ba inisiativa foin lalais husi Global Task Force on Social Protection for Nutrition, inklui interkámbiu aprendizajen internasionál no asaun kooperasaun Súl-Súl ho objetivu atu hametin polítikas públikas kona-ba nutrisaun no protesaun sosiál iha nasaun sira ne’ebé menus dezenvolvidu no mós iha kontestu vulneravel.






































