Seguransa Sosiál saída ba Timor-Leste?

Grupu Traballu ba Estudu no Konsesaun Sistema Seguransa Sosiál nian, ne’ebé Governu kria iha inísiu tinan ne’e nian, aprezenta ona ba Konsellu Ministru iha kedas fulan Agostu, ninia proposta kona-ba kriasaun sistema kontributivu no úniku Seguransa sosiál nian, ne’ebé asenta iha modelu repartisaun nian, ho posibilidade kona-ba kriasaun sistema komplementár sira. Hafoin servisu iha semana balu nia laran, ho reuniaun pelumenus semana ida dala ida, grupu interministeriál ne’e ne’ebé kompostu husi tékniku sira husi Ministériu Solidariedade Sosiál, Ministériu Saúde, Ministériu Finansa, Sekretaria Estadu Formasaun Profisionál no Empregu, Sekretaria Estadu Defeza, Sekretaria Estadu Seguransa no Komisaun Funsaun Públika elabora proposta ne’e.
Modelu atu fahe osan ne’e, tuir Sekretáriu Estadu Seguransa Sosiál, “sai solidáriu liu, basá jerasaun foun kontribui iha fo reforma ba jerasaun tuan nian, hodi hamosu siklu ida. Iha modelu seluk, katak modelu kapitalizasaun nian, ne’ebé mak traballadór ida-idak kontribui de’it ba nia an. Kona-ba atu hili modelu úniku ne’e, paíz no organizasaun hotu-hotu ne’ebé mak fó hela apoiu tékniku mai ita iha matéria ida-ne’e, lian ida de’it: halibur traballadór sira hotu hosi setór públiku no setór privadu iha sistema úniku ida mak nu’udar opsaun di’ak liu”.
Governu hakarak atu garante katak hipoteze hotu-hotu bele analiza no liu-liu atu ka’er ba hipotéze ne’ebé loos liu. Tande’it iha Timor-Leste populasaun bo’ot liu mak klosan, ida-ne’e sai nu’udar garantia ida ba sustentabilidade Sistema Segurança Sosiál nian. “Katak pirámida otas nian iha Timor-Leste la hanesan ho maioria país hirak oras ne’e tama hela iha estudu nia laran. Iha Timor-Leste klosan barak liu fali ferik ho katuas. Ezemplu, funsionáriu polísia no militar besik 500 ne’ebé mak sira nia otas to’o ona reforma nian, maibé sira ne’e sei servisu hela, sira mak sei simu uluk osan reforma. Maibé, tan de’it ema rihun 30 mak kontribui no 500 mak atu simu osan ne’e sei sobra. Osan restu ne’e bele investe”, esplika Victor da Costa.
Sekretáriu Estadu Seguransa Sosiál temi tán kona-ba esperiénsia hosi paíz balun ne’ebé mak buat ne’e akontese oin seluk, ka bele dehan, “ne’ebé ema ferik-katuas sira barak liu fali ema klosan sira. Iha kazu hirak hanesan ne’e, kontribuisaun hirak hosi ema traballadór sira la sufisiente atu kobre pagamentu ba pensionista sira”.
Maske Governu hili ona Sistema Repartisaun, maibé nia rasik oras ne’e estuda hela hipóteze kona-ba rejime hirak komplementár nian, bazeia ba téknika kapitalizasaun atu bele responde ba klibur profisionál balun ninia hakarak.
Tuir desizaun Konsellu Ministrus nian, iha fulan Agostu ikus, katak to’o tinan ida-ne’e remata, klibur servisu intermministeriál sei hato’o proposta hirak konkretu kona-ba atu harii sistema Segurança Sosiál ida ba Timor-Leste no atu adopta rejime tranzitóriu ba funsiánariu públiku hirak ne’ebé mak tama ona ba tinan reforma nian.