Sorumutu Konsellu Ministru nian iha loron 26 fulan Setembru tinan 2013

Prezidénsia Konsellu Ministrus

V Governu Konstitusionál

..............................................................................................................................

Díli, Loron 26 Fulan Setembru Tinan 2013

 

Komunikadu Imprensa

Sorumutu estraordináriu Konsellu Ministru loron 26 fulan Setembru tinan 2013


Governu hala’o sorumutu estraordináriu iha loron kinta-feira ne’e, loron 26 fulan Setembru tinan 2013, iha sala sorumutu Konsellu Ministru nian, iha Palásiu Governu Dili no aprova ona:

1. Pakote Fiskál

Hafoin halo tiha análize no diskusaun kona-ba valór sira persentajen nian husi ezekusaun orsamentu versus Envelope Fiskál, Konsellu Ministru aprova ona valór tokon rihun ida atus lima dólar amerikanu ba Orsamentu Jerál Estadu (OJE) nian ba tinan finanseiru 2014.

Proposta Lei ba Orsamentu Jerál Estadu nian ba tinan finanseiru 2014 sei entrega ba Parlamentu Nasionál iha fulan Outubru oin mai, hafoin hetan aprovasaun husi Konsellu Ministru.

Atu fó hanoin katak, Pakote Fiskál ba tinan oin mai, determina tiha ona ba fatór fundamentál haat: Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu (PED) no Programa Governu nian; Ezekusaun Orsamentál; Inflasaun; no Sustentabilidade Fiskál.

2. Tulun ba vítima sira husi inséndiu iha Portugál

Governu fó tulun ba Portugál ho osan hamutuk $ USD 1.000.000 (millaun ida dólar amerikanu) hodi tulun nasaun ne’e atubele rezolve estragu hirak ne’ebé maka provoka husi inséndiu (ahi han) oioin ne’ebé mosu bebeik to’o oras ne’e, liuliu iha distritu sira hanesan Portou, Braga no Viseu.

Iha loron sanulu-resin-lima uluk, fulan Setembru nian akontese ahi han rai hamutuk rihun tolu resin iha país ne’e, ne’ebé estraga ektare rihun sanulu-resin-tolu ba leten, hodi provoka ema balu mate no estragu ne’ebé boot, inklui uma hela-fatin sira. Área sira ne’ebé  mak ahi sunu no númeru inséndiu (ahi han) nian iha tinan ida ne’e, boot liu fali husi tinan sanulu ikus ne’e.

Tanba inséndiu hirak ne’e, situasaun iha Portugál susar maka’as nafatin no envolve bombeiru atus ba atus no populasun rihun ba rihun ne’ebé luta loro-loron atuhodi kontrola ba estragu sira husi ahi ne’e. Biar iha esforsu, ema ne’ebé lakon vida no sasán sira iha nasaun maun-alin ne’e asume proporsaun sein presedente ne’ebé mak afeta ema rihun ba rihun iha komunidade atus ba atus.

Konsellu Ministru halo mós análize kona-ba:

1. Seguransa Interna Nasaun nian

Iha sekuénsia husi insidente ne’ebé akontese iha inísiu semana ne’e nian, iha Dili, ne’ebé hamate sidadaun timoroan ida no halo kanek na’in tolu seluk, Primeiru-Ministru, Sekretáriu Estadu Seguransa no Vise Primeiru-Ministru aprezenta ona ba Konsellu Ministru pontu situasaun nian ida kona-ba medida hirak ne’ebé mak atu foti hodi rezolve insidente pontuál ne’e no hodi garante manutensaun seguransa interna nasaun nian.

   Ba leten