Sorumutuk Estraordináriu Konsellu Ministrus nian iha loron 4 fulan-setembru tinan 2020

Prezidénsia Konsellu Ministrus

VIII Governu Konstitusionál

...........................................................................................................................

Komunikadu Imprensa

Sorumutuk Estraordináriu Konsellu Ministrus nian iha loron 4 fulan-setembru tinan 2020 

Konsellu Ministrus hala’o sorumutuk iha Palásiu Governu, iha Dili, no aprova ona projetu Dekretu Governu nian, ne’ebé aprezenta husi Primeiru-Ministru, Taur Matan Ruak, kona-ba medida sira atu ezekuta deklarasaun estadu emerjénsia nian ne’ebé fó-sai husi Dekretu Prezidente Repúblika n. 59/2020, husi loron 3 fulan-setembru, hodi hatán ba pandemia COVID-19 nian. Estadu Emerjénsia ne’e abranje territóriu nasionál tomak no vigora hahú husi tuku 00:00 loron 5 fulan-setembru to’o oras 23:59 loron 4 fulan-outubru tinan 2020.

Dekretu Governu nian ne’e determina katak ema hotu ne’ebé maka hakarak tama mai no sai husi territóriu nasionál tenke sujeita ba kontrolu saúde nian. Ema hotu ne'ebé hakarak tama mai iha Rai laran mós tenke sujeita ba izolamentu profilátiku (kuarentena) ho durasaun mínima loron sanulu resin haat. Prazu ida-ne’e la aplika ba membru tripulasaun sira husi aviaun hirak ne’ebé tula pasajeiru no merkadoria entre nasaun no motorista sira ne’ebé lori karreta boot sira hodi tula merkadoria entre nasaun liuhusi rai-maran.

Bandu atu sa’e bis-kota (autokarru), roo ka aviaun, ba ema hotu ne’ebé maka hatudu kualkér sintoma hirak tuirmai ne’e ida: temperatura isin-lolon nian to’o 37,50º C ba leten; me’ar; kakorok moras; inus-been no fani; no susar atu dada iis, exetu iha kazu evakuasaun médika nian.

Dekretu Governu nian ne’e obriga mós atu halo teste COVID-19, ba ema se de’it maka tama mai territóriu nasionál no aprezenta sintoma saida de’it maka temi iha parágrafu anteriór. Karik iha teste ne’e sira hatudu katak iha moras COVID-19, tenke tama iha izolamentu terapéutiku.

Ema sira ne’ebé infetadu ho SARS-CoV-2, ne’ebé tama iha territóriu nasionál mai husi rai-li’ur ka ema sira ne’ebé autoridade saúde nian sira halo hela vijilánsia ba sira, hela iha konfinamentu obrigatóriu, durante loron 14 ka to’o simu alta husi médiku, iha estabelesimentu saúde, iha uma rasik ka sentru izolamentu Estadu nian.

Prazu ida-ne’e temi iha parágrafu anteriór la aplika ba membru tripulasaun sira husi aviaun hirak ne’ebé tula pasajeiru no merkadoria entre nasaun sira no ba motorista sira ne’ebé lori karreta boot sira hodi tula merkadoria entre nasaun liuhusi rai-maran, ne’ebé sujeita ba períodu konfinamentu obrigatóriu ne’ebé koinside ho tempu permanénsia husi ema hirak ne’e iha territóriu nasionál, la konta ho tempu tripulasaun veíkulu nian. Regra sira kona-ba konfinamentu obrigatóriu ba sidadaun hirak ne’e aprova ho diploma ministeriál Ministra Saúde nian.

Iha kazu exesionál sira, ne’ebé justifika ho razaun saúde no seguransa populasaun sira-nian, Ministru Interiór bele determina atu taka temporáriu ka hamenus oráriu atendimentu nian ba públiku iha postu fronteira nian sira.

Durante períodu vijénsia Estadu Emerjénsia nian, lisensa, autorizasaun, atu administrativu no dokumentu sira hotu válidu nafatin, la haree ba durasaun husi ninia prazu validade nian.

Fiskalizasaun ba kumprimentu ba dispozisaun sira iha diploma ida-ne’e kompete ba forsa no servisu seguransa nian sira no ba ekipa vijilánsia epidemiolójika no sanitária, tanba ne’e, ema labele kontra, ho forma saida de’it ativa ka pasiva, hasoru orden sira ne’ebé fó sai ona husi autoridade públika kompetente sira iha ezekusaun ba deklarasaun estadu emerjénsia nian ne’e. REMATA

   Ba leten