Governu Lansa Polítika Ajuda Esterna

Governu Timor-Leste sei lansa dokumentu foun ida “Polítika kona-ba Ajuda Esterna” iha loron 4 fulan-jullu tinan 2019, ne’ebé sei hala’o iha Auditóriu Xanana Gusmão, iha Ministériu Finansas. Polítika ida-ne’e bazeia ba prinsípiu sira husi akordu Deklarasaun París 2005 nian no afirma fila-fali iha Ajenda Asaun Acra 2008 no iha Deklarasaun Busan 2011.

Ho dokumentu ida-ne’e, Governu hakarak aliña parseiru dezenvolvimentu sira-nia atividade hotu-hotu ho prioridade sira Governu nian, define diretrís foun sira ba aprovasaun, atubele iha koordenasaun ida ne’ebé di’ak liu kona-ba atividade sira no integra projetu lubuk ida ne’ebé parseiru dezenvolvimentu nian maka finansia, iha sistema nasionál planeamentu no orsamentu nian.

Lansamentu dokumentu ida-ne’e nian sei hala’o iha kontestu Sorumutuk Parseiru Dezenvolvimentu sira Timor-Leste nian, ne’ebé sei prezide hamutuk husi Ministériu Finansas no husi Ministériu Negósius Estranjeirus no Kooperasaun, iha loron 3 no 4 fulan-jullu tinan 2019.

Sorumutuk Parseiru sira Dezenvolvimentu sira Timor-Leste nian iha tinan 2019, ninia tema prinsipál maka “Identifika Koordenasaun ba Finansiamentu Dezenvolvimentu”. Ninia objetivu mak atu alkansa efisiénsia no efikásia ne’ebé boot liután iha prestasaun ajuda liuhusi hametin liután koordenasaun no aliñamentu ho Governu nia prioridade sira, Planu Estratéjiku Dezenvolvimentu nian no Parseiru Dezenvolvimentu sira-nia atividade sira.

Sorumutuk Parseiru Dezenvolvimentu Timor-Leste nian sira sei hahú ho sorumutuk bilaterál sira iha loron 2 no 3 fulan-jullu tinan 2019 nian iha Sala Sorumutuk nian, ne’ebé lokaliza iha Ministériu Negósius Estranjeirus no Kooperasaun, iha Dili.

Sorumutuk Parseiru Dezenvolvimentu Timor-Leste nian sira sei konta ho partisipasaun husi Prezidente Repúblika, Francisco Guterres Lú Olo, husi Primeiru-Ministru, Ta000000ur Matan Ruak, husi Prezidente Parlamentu Nasionál, Arão Noé de Jesus da Costa Amaral, no husi funsionáriu nivel aas sira Timor-Leste nian, hamutuk ho reprezentante sira husi nasaun doadór sira no husi organizasaun multilaterál sira.

Espíritu no kompromisu hirak ne’ebé parte interesada sira promete ona iha sorumutuk ne’e, sei hakerek iha dokumentu ida ne’ebé sei publika iha prosesu ne’e nia rohan ho títulu “Kompromisu husi Asaun Dili nian”.

url: http://timor-leste.gov.tl?lang=tp&p=22317