Sorumutuk estraordináriu Konsellu Ministrus nian iha loron 16 fulan-dezembru tinan 2016

Prezidénsia Konsellu Ministrus

VI Governu Konstitusionál

..............................................................................................................................

Díli, loron 16 fulan-dezembru tinan 2016

Komunikadu Imprensa

Sorumutuk Estraordináriu Konsellu Ministrus nian iha loron 16 fulan-dezembru tinan 2016

Konsellu Ministrus hala’o sorumutuk iha loron sesta ne’e no aprova ona Rejime Jerál kona-ba Floresta sira, ne’ebé aprezenta husi Ministru Estadu, Koordenadór Asuntu Ekonómiku no Ministru Agrikultura no Peskas. Maske husi tinan 2003 to’o tinan 2010 hamutuk 17,5% husi área florestál maka lakon ona, liu-liu floresta primária, 58% husi nasaun ne’e sei taka ho floresta. Timor-Leste lokaliza iha zona ida iha biodiversidade signifikativu iha nivel mundiál - koñesida ho naran Wallacea -, no atu mantein ida ne’e, maka presiza tebes jestaun ida ne’ebé sustentavel kona-ba floresta sira. Maske Timor-Leste iha biodiversidade ida ne’ebé signifikativa iha nivel mundiál, Planu Nasionál kona-ba Kombate Degradasaun Rai identifika ona desflorestasaun hanesan kauza signifikativa ida mós, entre kauza sira seluk, ne’ebé hamosu erozaun no degradasaun basia idrográfika sira.

Sei iha área hanesan, Konsellu Ministrus mós aprova ona proposta rezolusaun kona-ba Akordu  Kriasaun Organizasaun Kooperasaun ba Floresta Aziátika (AFOCO- Asian Forest Cooperation Organization) nian. Ninia Objetivu maka atu hametin kooperasaun rejionál iha setór floresta sira nian hodibele hasoru impaktu husi alterasaun klimátika sira. Akordu ne’e nu’udar rezultadu husi diálogu kona-ba Kooperasaun Florestál entre Governu sira husi Estadu-Membru ASEAN nian sira ho Repúblika Koreia nian, no desizaun atu konvida Butaun, Kazakistaun, Mongólia no Timor-Leste hodi partisipa iha diálogu kona-ba kriasaun Orgainzasaun Kooperasaun nian ba Floresta Aziátika.

Nu’udar rezultadu husi aprovasaun iha sorumutuk Konsellu Ministrus nian iha loron 9 fulan-marsu tinan 2016, maka halo ona aprezentasaun kona-ba Rejime Tranzisaun nian ba Kuadru sira husi Ministériu Negósius Estranjeirus no Kooperasaun (MNEK) ba Karreira Diplomátika, nu’udar hatuur ona iha Estatutu Karreira Diplomátika. Ida ne’e hanesan rejime espesiál ida, iha Administrasaun Públika nia laran, no abranje funsionáriu Públiku MNEK nian lubun ida, ne’ebé hanaran funsionáriu diplomátiku. Iha diploma ne’e espesífika regra sira kona-ba tama, progresaun no promosaun iha karreria ne’e.

Ministru  Planeamentu no Investimentu Estratéjiku, nu’udar Negosiadór Prinsipál ba ketan-tasik sira, halo pontu situasaun ida kona-ba pozisaun Timor-Leste nian iha matéria ne’e.

   Ba leten