Sorumutuk Konsellu-Ministru iha loron 12 fulan-Janeiru tinan 2016 nian

Prezidénsia Konsellu Ministrus

VI Governu Konstitusionál

..............................................................................................................................

Dili, loron 12 fulan-janeiru tinan 2016

Komunikadu Imprensa

Sorumutuk Konsellu-Ministru iha loron 12 fulan-Janeiru tinan 2016 nian

Konesllu Ministrus hala’o sorumutu iha tersa-feira ne’e, loron 12 fulan-janeiru tinan 2016, iha sala  sorumutuk Konsellu-Ministru nian, iha Palásiu Governu, iha Dili, no aprova ona:

1. Rezolusaun Governu nian kona-ba protokolu sira asisténsia téknika no administrativa nian entre Governu no Autoridade Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambenu [Oe-Cusse Ambenu]

Uza medida ne’e tuir nia mandatu ikus, iha loron 31 fulan-dezembru tinan 2015, husi Komisaun ba Koordenasaun no Akompañamentu.  Iha diálgu institusionál ho Autoridade Rejiaun Administrativa Espesiál Oekusi Ambenu nian (RAEOA), buka koordena no superviziona transferénsia funsaun, atividade, meiu rekursu sira Governu nian no Administrasaun Públika, sentrál no deskonsetrada ba Autoridade ne’ebé refere.

Iha sorumutuk ida ne’ebé realiza iha loron 5 fulan-novembru, iha Portu Mahata, iha Oekusi Ambenu, Komisaun ba Koordenasaun no Akompañamentu, diriji husi Primeiru-Ministru no ho partisipasaun Prezidente Autoridade RAEOA nian, membru Governu no sekretáriu rejionál sira, konsidera ona katak nia hala’o ona nia mandatu legál hodi garante dezenvolvimentu ne’ebé di’ak ba programa no projetu sira ne’ebé transfere ona ba Rejiaun, no mós artikulasaun interinstitusionál ba asisténsia Governu nian iha inísiu ba Programa Zona Espesiál sira Ekonomia Sosiál Merkadu nian Oekusi Ambeno no Ataúru [Ataúro] nian.

Diploma ida ne’e fó nafatin artikulasaun institusionál, iha nível setoriál, entre ministériu sira no ninia instituisaun sira no organizmu sira, ho Autoridade RAEOA nian. Fó dalan ba ministru sira bele estabelese protokolu sira kolaborasaun nian ho Prezidente Autoridade atu define tipu asisténsia téknika no administrativa nian ne’ebé ministéiru ida-idak bele fó.  Ida ne’e mós iha posibilidade ba nomeasun nian ba funsionáriu ida ka ajente públiku husi ministériu, atu organiza no koordena asisténsia téknika no administrativa ne’ebé mak atu hala’o.

2. Rezolusaun Governu nian kona-ba nomeasaun ba Reitór foun Universidade Nasionál Timor Lorosa’e (UNTL)

Konsellu Ministru nomeia ona Reitór UNTL nian Profesór Doutór Francisco Miguel Martins, ba mandatu tinan lima nian. Nomeasaun ne’e respeita ba rezultadu sira eleisaun nian ne’ebé hala’o husi Konsellu Jerál UNTL nian, ne’ebé hili ona akadémiku ne’e, ho votu maioria, no tanba rekoñese ninia “integridade ne’ebé aas no independénsia ba nia serbisu”. Votasaun ne’e hala’o iha loron 29 fulan jullu tinan 2015.

Konsellu-Ministru hato’o ninia parabens ba Reitór tuan, Doutór Aurélio Guterres, husi nia serbisu ne’ebé  durante nia hala’o iha tinan lima ikus ne’e no hato’o ba Profesór Doutór Francisco Miguel Martins, susesu iha ninia mandatu.

 

Konsellu Ministru analiza mós:

1. Rejime ba duodésimu sira

Ministra Finansan informa ona ba Konsellu-Ministru kona-ba prosesu jestaun finanseira husi Estadu iha rejime duodésimu nian, ne’ebé hala’o daudaun bainhira Orsamentu Jerál ba Estadu tina 2016 nian hein ratifikasaun  atu tama iha vigór.

2. El Nino – Relatóriu situasaun iha Timor-Leste

Ministériu Interiór hato’o informasaun ba Governu kona-ba impaktu sira ne’ebé provoka husi fenómena klimátíku koñesidu hanesan El Niño no medida hirak ne’ebé maka sei hala’o hela, tuir aprezentasaun iha sorumutuk Konsellu-Ministru iha loron 30 fulan-novembru tinan 2015.

Diretór-Jerál Protesaun Sivil informa detallamente ba  membru Governu sira kona-ba situasaun ne’ebé sente iha munisípiu sira hotu. Nia hato’o mós atividade sira ne’ebé hala’o husi kedas fulan-novembru tinan liubá, atu hamenus efeitu sira ne’ebé lori desgrasa sira ne’ebé maka mosu daudaun, liuliu iha zona leste país nian, tamba bee menus. Ministériu balun envolve mós ba-iha aplikasaun medida sira, aleinde inkliu mós aplikasaun husi medida hirak seluk, hanesan, Planu Espesiál Emerjénsia nian ba Protesaun Sivil, asaun sensibilizasaun nian liuhusi meiu komunikasaun sosiál no estudu lokál sira ba konstrusaun bee-posu nian iha munisípiu sira.

Aprezenta tiha ona senáriu provável oin-oin, ne’ebé konta istória El Ninu nian iha Timor-Leste, kalendáriu sazonál no dezenvolvimentu plantasaun sira nian, liuliu batar no foz.  Tuir valór sira ne’e, prepara hela ona asaun hodi hatan, liuliu ba Programa Avaliasaun Nasionál nian, Sistema Nasionál Monitorizasaun no Planu Espesiál Emerjénsia nian ba Protesaun Sivil.

   Ba leten