Primeiru-Ministro Asina Kontratu ho 19 Organizasaun Sosiedade Sivil

Ter. 28 abril 2015, 10:56h
Sociedade Civil PM 2015

Governu Konstitusionál  VI liuhusi S.E. Primeiru-Ministru Dr. Rui Araújo asina kontratu ho organizasaun sosiedade sivíl Timor-Leste nian hamutuk 19 iha segunda feira ne’e(27/04). Proposta husi organizasaun Sosiedade Sivíl hamutuk 30 resin. Objetivu husi akordu ida ne’e, hodi promove partisipasaun instituisaun no organizasaun sira iha Setór hotu-hotu ba moris di’ak Povu Timor-Leste nian.

Primeiru-Ministru iha nia intervensaun hateten  katak, tradisaun fó apoiu ba Sosiedade Sivíl hahú kedas husi Governu Konstitusionál IV. Apoiu ne’ebé Estadu fó ba Sosiedade Sivíl sira, durante tinan 8 nia laran seidauk halo avaliasaun kona-ba ninia impaktu husi apoiu hirak ne’e. Tinan 2015 ba to’o 2016, Governu sei haree atu halo avaliasaun kompletu ida ba apoiu ne’ebé fó ba organizasaun sosiedade sivíl sira. Partisipasaun ida ne’e bele halo husi komponente barak maibé iha komponente boot rua maka liuhusi fó apoiu  ba-iha setór produtivu ka Setór konsumu nian.

PM realsa pontu importante ida katak osan ne’e osan Estadu nian, osan ita hotu nian, povu tomak nian, no sosiedade sivíl nian.  Tan ne’e,  ita hotu tenke utiliza osan ne’e ho responsabilidade atu nune’e ninia rezultadu bele benefisia ba ita hotu. Hanesan iha okaziaun balun Primeiru-Ministru ko’alia ba Funsionáriu públiku sira , bainhira ita halo korrupsaun ita hanoin katak dehan ita na’ok ema seluk maibé lae, ita na’ok ita nia an rasik duni.

“Tanba osan ne’e ita nian, se ita na’ok, ita na’ok ita nia-an rasik, ita tesi ita nia ain klor rasik.”

PM hato’o parabéns ba Sosiedade Sivíl sira ninia proposta ne’ebé hetan ona aseitasaun no maintein kooperasaun no diálogu atu hala’o servisu ba ita nia povu. Primeiru-Ministru hato’o katak  Gabinete Primeiru-Ministru nian oras ne’e daudaun dinamiza hela prosesu ida nebe bolu “ Auditoria Sosiál”.  GPM sei konvida Organizasaun sira  sosiedade sivíl  nian hotu atu partisipa iha prosesu auditoria sosiál, nune’e bele tau mós matan ba implementasaun programa sira Governu nian iha área oi-oin, hahú husi seguransa, ekonomia no  Konstrusaun infraestrutura nian.  Atu hadi’a mekanizmu ne’ebé utiliza ba-iha prosesu implementasaun dezenvolvimentu nian, Governu sei konvida organizasaun sira sosiedade sivíl nian atuhodi fó sira ninia krítika no análize ba implementasaun sira ne’e.

   Ba leten